Urantia-kirjan - LUKU 49. Asutut maailmat

(UF-FIN-001-1993-1)

Urantia-kirjan   

II OSA: Paikallisuniversumi

LUKU 49. Asutut maailmat



LUKU 49. Asutut maailmat

49:0.1 (559.1) KAIKKI kuolevaisten asuttamat maailmat ovat alkuperältään ja luonteeltaan evolutionaarisia. Nämä sfäärit ovat ajallisuuden ja avaruuden kuolevaissukukuntien taimitarha ja niiden kehityksen kehto. Jokainen ylösnousemuksellisen elollisuuden asuttama yksikkö on tosiasiallinen harjoittelukoulu olemassaolon seuraavana edessä olevaa vaihetta varten, ja tämä pitää paikkansa ihmisten asteittain etenevän Paratiisiin-nousun jokaisen vaiheen osalta; se on aivan yhtä totta, olipa puhe kuolevaisen ensimmäisestä kokemuksesta evolutionaarisella planeetalla tai Melkisedekien viimeisestä universumipäämajan koulusta, jota koulua ylösnousemuskuolevaiset käyvät vasta hieman ennen superuniversumin hallintojärjestelmän piiriin siirtymistään ja ensimmäisen asteen henkiolomuodon saavuttamista.

49:0.2 (559.2) Kaikki asutut maailmat on taivaallista hallintoa varten ryhmitelty perustasolla paikallisjärjestelmiksi, ja kuhunkin tällaiseen paikallisjärjestelmään kuuluvien evolutionaaristen maailmojen lukumäärä rajoittuu noin tuhanteen. Tämä rajoitus on Päivien Muinaisten määräämä, ja se koskee sellaisia aktuaalisia evolutionaarisia planeettoja, joilla asuu eloonjäämisen statuksen omaavia kuolevaisia. Tähän ryhmään ei lasketa lopullisesti valoon ja elämään asettuneita maailmoja eikä elollisuuden kehityksessä vielä ihmistä edeltävässä vaiheessa olevia planeettoja.

49:0.3 (559.3) Satania itse on keskeneräinen järjestelmä, jossa on vain 619 asuttua maailmaa. Tällaiset planeetat numeroidaan sarjoittain, sitä mukaa kun ne rekisteröidään asutuiksi maailmoiksi, tahdollisten luotujen asuttamiksi maailmoiksi. Niinpä Urantialle annettiin numero Satanian 606, mikä tarkoittaa, että se on tämän paikallisjärjestelmän 606:s sellainen maailma, jossa elollisuuden pitkä evolutionaarinen kehitysprosessi huipentui ihmisolentojen ilmaantumiseen. Kolmekymmentäkuusi asuttamatonta planeettaa on lähestymässä vaihetta, jossa niihin tuodaan elämä, ja useita ollaan parhaillaan valmistelemassa Elämänkantajia varten. Lähes kaksisataa sfääriä on sellaisessa kehitysvaiheessa, että ne muutaman lähimmän vuosimiljoonan kuluessa ovat valmiita elämän juurruttamiseen.

49:0.4 (559.4) Kaikki planeetat eivät sovellu kuolevaiselollisuuden tyyssijaksi. Pienet planeetat, joiden pyörähdysnopeus akselinsa ympäri on suuri, ovat täysin sopimattomia elämän kasvuympäristöksi. Keskusaurinkoa kiertävät planeetat ovat useissa Satanian fyysisissä järjestelmissä asuinpaikoiksi liian suuria; niiden suuri massa tuo mukanaan musertavan painovoiman. Monilla näistä suunnattoman suurista sfääreistä on satelliitteja, joskus puoli tusinaa tai enemmänkin, ja nämä kuut ovat usein kooltaan hyvin lähellä Urantian kokoa, joten ne ovat asutuksen kannalta lähes ihanteellisia.

49:0.5 (559.5) Satanian vanhin asuttu maailma, maailma numero yksi, on Anova, yksi valtavan suurta pimeää planeettaa kiertävistä neljästäkymmenestäneljästä satelliitista; se saa tosin kolmen naapuriauringon toisistaan poikkeavaa valoa. Anova on pitkälle kehittyneessä edistyvän sivilisaation vaiheessa.

1. Planetaarinen elollisuus

49:1.1 (559.6) Ajallisuuden ja avaruuden universumit kehittyvät asteittain; elämän — maisen tai taivaallisen — kehityskulku ei ole umpimähkäistä eikä maagista. Kosminen kehitys ei ehkä aina ole ymmärrettävää (ennustettavissa olevaa), mutta sattumaa se ehdottomasti ei ole.

49:1.2 (560.1) Aineellisen elämän biologinen yksikkö on alkulimaa oleva solu: kemiallisten, sähköisten ja muiden perusenergioiden kommunaalinen yhdistymä. Sen kemialliset kaavat ovat kussakin järjestelmässä erilaisia, ja elävän solun lisääntymismenetelmä on kussakin paikallisuniversumissa hieman erilainen, mutta Elämänkantajat ovat aina ne elävät katalysoijat, jotka panevat alulle aineellisen elämän alkureaktiot. He ovat elävän aineen energiapiirien alkuunsaattajat.

49:1.3 (560.2) Kaikissa saman paikallisjärjestelmän maailmoissa on havaittavissa kiistatonta fyysistä samankaltaisuutta. Jokaisella planeetalla on siitä huolimatta oma elollisuuden skaalansa niin, ettei ole kahta maailmaa, joiden kasvisto ja eläimistö ovat täsmälleen samanlaiset. Nämä järjestelmän elollistyyppien planeettakohtaiset muunnelmat johtuvat Elämänkantajien päätöksistä. Mutta nämä olennot eivät ole ailahtelevia eivätkä oikullisia, vaan universumeja hoidetaan lain ja järjestyksen mukaisesti. Nebadonin lait ovat Salvingtonin jumalallisia mandaatteja, ja elämän evolutionaarinen järjestelmä Sataniassa on sopusoinnussa Nebadonin evoluutiomallin kanssa.

49:1.4 (560.3) Ihmisen kehityksen sääntönä on evoluutio, mutta itse prosessi vaihtelee suuresti eri maailmoissa. Joskus elämä pannaan alulle yhdestä keskuksesta, toisinaan kolmesta, kuten Urantialla tapahtui. Ilmakehällisissä maailmoissa sen alkukotina on tavallisesti meri, mutta ei aina, sillä asia riippuu paljon planeetan fyysisestä tilasta. Elämänkantajilla on elämän alkuunpanotehtävänsä suhteen suuri toimintavapaus.

49:1.5 (560.4) Planetaarisen elämän kehittymisessä sen kasveina ilmenevä muoto edeltää aina eläinten muodossa tapahtuvaa ilmenemistä, ja kasvikunta on melkolailla täydelleen kehittynyt, ennen kuin eläinten esityypit siitä erillistyvät. Kaikki eläintyypit kehittyvät edeltävistä, kasvimaailmaa edustavista elollisuuden perusmuotoumista. Niitä ei organisoida erikseen.

49:1.6 (560.5) Elollisuuden kehityksen varhaisvaiheet eivät kaikilta osin käy yksiin nykyisten näkemystenne kanssa. Kuolevainen ihminen ei ole evoluution sattuma. On olemassa täsmällinen järjestelmä, universaalinen laki, joka määrittää, miten elämää koskeva planeettakohtainen suunnitelma avaruuden sfääreillä toteutuu. Aika ja tietyn lajin runsas jälkeläistuotanto eivät ole ratkaisevia tekijöitä. Hiiret lisääntyvät paljon elefantteja nopeammin, elefantit kuitenkin kehittyvät nopeammin kuin hiiret.

49:1.7 (560.6) Planeetan kehitysprosessi sujuu hyvässä järjestyksessä ja hallitusti. Korkeampien organismien kehittyminen elollisuuden alemmista ryhmittymistä ei ole sattumanvaraista. Johonkin valikoituun lajiin sisältyvän elämänplasman tiettyjen suotuisten perintöainesten tuhoutuminen kuitenkin joskus hetkellisesti viivästyttää evolutionaarista edistymistä. Ihmisen evoluutioon kuuluvan yhden ainoan korkealaatuisen perintötekijän menettämisestä johtuvan vahingon korjaaminen vaatii joskus aikakauden toisensa perään. Tällaisia elävän protoplasman oivallisia ja muihin nähden verrattomampia perintöaineksia tulisi suojella tarkkaan ja järkevästi, heti kun sellaisia ilmaantuu. Ja useimmissa asutuissa maailmoissa näitä korkeammanlaatuisia elämän potentiaaleja pidetäänkin huomattavasti suuremmassa arvossa kuin Urantialla.

2. Planeettakohtaiset fyysiset tyypit

49:2.1 (560.7) Kussakin järjestelmässä on kasvi- ja eläinmaailman standardi- ja perusmalli. Mutta Elämänkantajat joutuvat usein pakostakin muuntelemaan näitä perusmalleja mukauttaakseen ne avaruuden lukuisissa maailmoissa kohtaamiinsa monenlaisiin fyysisiin olosuhteisiin. He vaalivat yleisluontoista, paikallisjärjestelmiin tarkoitettua kuolevaisluotujen tyyppiä, mutta on olemassa seitsemän toisistaan erottuvaa fyysistä tyyppiä sekä tuhansittain näiden seitsemän selvästi erottuvan erilaistuman vähäisempiä muunnoksia:

49:2.2 (561.1) 1. Ilmakehätyypit.

49:2.3 (561.2) 2. Elementtityypit.

49:2.4 (561.3) 3. Gravitaatiotyypit.

49:2.5 (561.4) 4. Lämpötilatyypit.

49:2.6 (561.5) 5. Sähkötyypit.

49:2.7 (561.6) 6. Energianottotyypit.

49:2.8 (561.7) 7. Nimeämättömät tyypit.

49:2.9 (561.8) Satanian järjestelmässä esiintyy kaikkia näitä tyyppejä ja lukuisia niiden välillä olevia ryhmiä, olkoonkin että jotkin niistä ovat edustettuina varsin harvalukuisesti.

49:2.10 (561.9) 1. Ilmakehätyypit. Fyysiset erot kuolevaisten asuttamien maailmojen välillä määräytyvät pääasiassa ilmakehän laadun perusteella. Muut elollisuuden planeettakohtaiseen erilaistumiseen vaikuttavat tekijät ovat suhteellisen vähäisiä.

49:2.11 (561.10) Ilmakehän osalta Urantialla nykyisin vallitseva tilanne on hengittävän ihmistyypin olemassaolon kannalta miltei ihanteellinen, mutta ihmistyyppi on sillä tavoin muunneltavissa, että se voi elää sekä hyvin tiheän että hyvin ohuen ilmakehän omaavilla planeetoilla. Nämä muunnelmat ulottuvat myös eläinkuntaan, jonka suhteen eri asuttujen sfäärien välillä esiintyy suuria eroavuuksia. Sekä tiheä- että harvailmakehäisissä maailmoissa esiintyy eläinkunnan kohdalla hyvin laajaa modifioitumista.

49:2.12 (561.11) Noin kaksi ja puoli prosenttia Satanian ilmakehätyypeistä on alihengittäjiä, noin viisi prosenttia ylihengittäjiä ja yli yhdeksänkymmentäyksi prosenttia keskihengittäjiä. Nämä vastaavat yhteensä yhdeksääkymmentäkahdeksaa ja puolta prosenttia Satanian maailmoista.

49:2.13 (561.12) Urantian rotujen kaltaiset olennot luokitellaan keskihengittäjiin; edustatte kuolevaisolomuodon keskitasoista eli tyypillistä hengitysjärjestelmää. Mikäli älyllisiä luotuja esiintyisi planeetalla, joka ilmakehän osalta muistuttaa lähinaapurianne Venusta, he kuuluisivat ylihengittäjäin ryhmään, kun taas sellaisen planeetan asukkaat, jonka ilmakehä olisi yhtä harva kuin ulomman naapurinne Marsin ilmakehä, määriteltäisiin alihengittäjiksi.

49:2.14 (561.13) Jos kuolevaisia sattuisi asumaan planeetalla, joka teidän Kuunne tavoin olisi ilmaton, he kuuluisivat erilliseen hengittämättömien luokkaan. Tämä tyyppi edustaa radikaalia eli äärimmilleen vietyä mukautumista planetaariseen ympäristöön, ja käsittelemme sitä erikseen. Hengittämättömien osalle tulevat jäljellä olevat puolitoista prosenttia Satanian maailmoista.

49:2.15 (561.14) 2. Elementtityypit. Nämä erilaistumat koskevat kuolevaisten suhdetta veteen, ilmaan ja maahan, ja älyllinen elollisuus jakautuu neljään toisistaan erottuvaan lajiin sen mukaan, miten se suhteutuu näihin elinympäristöihin. Urantian rodut kuuluvat maalla elävään luokkaan.

49:2.16 (561.15) Teidän on melko mahdotonta hahmottaa mielessänne joidenkin maailmojen alkuaikojen ympäristöolosuhteita. Kehittyvän eläinmaailman on näiden epätavallisten olosuhteiden johdosta välttämätöntä pysytellä merellisessä lastenkamarissaan pitempään kuin planeetoilla, jotka jo varhain tarjoavat suotuisan, maasta ja ilmakehästä koostuvan ympäristön. Toisaalta taas joissakin ylihengittäjien maailmoissa, silloin kun kyseinen planeetta ei ole liian suuri, on toisinaan tarkoituksenmukaista saada aikaan kuolevaistyyppi, joka kykenee vaivattomaan ilmassaliikkumiseen. Toisinaan nämä ilmassapurjehtijat ilmaantuvat vedessä elävien ja maalla elävien ryhmien välillä, ja he elävät aina osittain maalla ja heistä kehittyy lopulta maalla asuvia. Mutta joissakin maailmoissa he lentävät pitkään, vielä senkin jälkeen kun heistä on tullut maatyyppiin kuuluvia olentoja.

49:2.17 (562.1) On sekä hämmästyttävää että huvittavaa tarkkailla alkukantaisen ihmissuvun varhaissivilisaation muotoutumista, jossakin tapauksessa ilmassa ja puiden latvuksissa ja toisessa tapauksessa keskellä suojaisten trooppisten altaiden matalia vesiä, sekä tällaisten epätavallisten sfäärien alkurotujen merellisten puutarhojen pohjalla, reunoilla ja rannoilla. Urantiallakin oli pitkä kautensa, jonka kuluessa alkukantainen ihminen säilytti olemassaolonsa ja kehitti alkeellista sivilisaatiotaan elämällä enimmältään latvustoissa, kuten tekivät hänen varhaisemmat, puussa eläneet esivanhempansa. Ja Urantialla teillä on edelleen ryhmä pikkunisäkkäitä (lepakkojen heimo), jotka ovat ilmassapurjehtijoita, ja meressä elävät hylkeenne ja valaanne kuuluvat nekin nisäkkäiden luokkaan.

49:2.18 (562.2) Satanian elementtityypeistä seitsemän prosenttia on vesityyppiä, kymmenen prosenttia ilma-, seitsemänkymmentä prosenttia maa- ja kolmetoista prosenttia sekä maa- että ilmatyyppiä. Mutta nämä varhaisina älyllisinä luotuina ilmenevät modifikaatiot eivät ole ihmiskaloja eivätkä ihmislintuja. He ovat ihmistyyppejä ja esi-ihmistyyppejä, ei superkaloja eikä ylevöityneitä lintuja, vaan kiistattomasti kuolevaisia.

49:2.19 (562.3) 3. Gravitaatiotyypit. Luomissuunnitelmaa modifioiden älyllisistä olennoista konstruoidaan sellaisia, että he voivat toimia vaivatta sekä Urantiaa pienemmillä että sitä suuremmilla sfääreillä, ja näin heidät tietyssä määrin mukautetaan kooltaan ja tiheydeltään epäihanteellisten planeettojen painovoimaan.

49:2.20 (562.4) Kuolevaisten eri planeettakohtaiset tyypit ovat ruumiinpituudeltaan toisistaan poikkeavia. Nebadonissa kuolevaisten keskipituus on hieman yli kaksi metriä. Joitakin suurempia maailmoja kansoittavat olennot, jotka ovat pituudeltaan vain noin seitsemänkymmentäviisi senttimetriä. Jos äsken mainittua ruumiinpituutta pidetään lähtökohtana, päästään tässä kysymyksessä keskikokoisten planeettojen keskimääräispituuksien kautta pienempien asuttujen sfäärien noin kolmen metrin pituuteen. Sataniassa on vain yksi rotu, jonka pituus on alle satakaksikymmentä senttimetriä. Kahtakymmentä prosenttia Satanian asutuista maailmoista kansoittavat kuolevaiset, jotka edustavat suuremmilla ja pienemmillä planeetoilla asuvia modifioituja gravitaatiotyyppejä.

49:2.21 (562.5) 4. Lämpötilatyypit. On mahdollista luoda eläviä olentoja, jotka voivat sietää sekä paljon korkeampia että paljon matalampia lämpötiloja kuin on se lämpötilan vaihtelualue, jossa Urantian rodut elävät. Olennot jakautuvat viiteen erilliseen luokkaan heitä lämmönsäätelymekanismin perusteella luokiteltaessa. Tässä asteikossa Urantian rodut ovat numeroa kolme. Kolmeakymmentä prosenttia Satanian maailmoista kansoittavat modifioituihin lämpötilatyyppeihin kuuluvat rodut. Kaksitoista prosenttia kuuluu korkeampien lämpötilan vaihtelurajojen piiriin, kahdeksantoista prosenttia alempiin — verrattuina urantialaisiin, jotka toimivat keskilämpötilaryhmässä.

49:2.22 (562.6) 5. Sähkötyypit. Maailmojen sähköinen, magneettinen ja elektroninen käyttäytyminen vaihtelee suuresti. Elämästä, josta kuolevaiset koostuvat, on olemassa kymmenen konstruktiota, ja ne on muovattu eri tavoin kestämään kullekin sfäärille ominaista energiaa. Nämä kymmenen muunnelmaa reagoivat hieman eri tavoin myös tavallisen auringonvalon kemiallisiin säteisiin. Mutta älylliseen tai hengelliseen elämään nämä vähäiset fyysiset muunnokset eivät vaikuta millään tavoin.

49:2.23 (562.7) Kuolevaiselollisuuden sähköryhmittymistä miltei kaksikymmentäkolme prosenttia kuuluu luokkaan numero neljä eli Urantian tyyppiä edustavan olemassaolomuodon piiriin. Nämä tyypit jakautuvat täysin prosentein ilmoitettuna seuraavasti: numero 1, yksi prosentti; numero 2, kaksi prosenttia; numero 3, viisi prosenttia; numero 4, kaksikymmentäkolme prosenttia; numero 5, kaksikymmentäseitsemän prosenttia; numero 6, kaksikymmentäneljä prosenttia; numero 7, kahdeksan prosenttia; numero 8, viisi prosenttia; numero 9, kolme prosenttia; numero 10, kaksi prosenttia.

49:2.24 (563.1) 6. Energianottotyypit. Kaikki maailmat eivät ole samankaltaisia siinä mielessä, miten olentojen energiansisäänotto tapahtuu. Kaikissa asutuissa maailmoissa ei ole sellaista hengityksen avulla tapahtuvaan kaasujen vaihtoon soveltuvaa ilmakehän valtamerta, jollainen on Urantialla. Monien planeettojen varhaisemmat ja myöhäisemmät vaiheet ovat sellaisia, ettei niillä voisi elää tämänhetkiseen olentoluokkaasi kuuluvia olentoja. Ja milloin hengitykseen liittyvät planetaariset tekijät ovat hyvin korkeita tai hyvin matalia, mutta älyllisen elollisuuden kaikki muut edellytykset ovat riittävät, silloin Elämänkantajat useinkin juurruttavat tällaiseen maailmaan kuolevaisolomuodon muunnelman: olentoja, jotka kykenevät suorittamaan elintoimintojensa edellyttämän aineenvaihdunnan suoraan valoenergian ja Fyysisten Päävalvojien suorittamien voiman ensikäden muodonmuutosten avulla.

49:2.25 (563.2) Eläinten ja kuolevaisten ravitsemuksen alalla esiintyy kuutta eri tyyppiä: Alihengittäjät käyttävät ravitsemuksen ensimmäistä tyyppiä, merien asukkaat toista, keskihengittäjät kolmatta, niin kuin Urantialla. Ylihengittäjät käyttävät energian sisäänoton neljättä tyyppiä, ja hengittämättömät käyttävät ravitsemuksen ja energian viidettä luokkaa. Energianoton kuudes menetelmä rajoittuu keskiväliolentoihin.

49:2.26 (563.3) 7. Nimeämättömät tyypit. Planetaarisessa elollisuudessa esiintyy vielä lukuisia muitakin fyysisiä variaatioita, mutta kaikissa näissä eroavuuksissa on kysymys yksinomaan anatomisista modifikaatioista, fysiologisesta erilaistumisesta ja sähkökemiallisesta sopeutumisesta. Tällaiset poikkeavuudet eivät koske älyllistä eivätkä hengellistä elämää.

3. Hengittämättömien maailmat

49:3.1 (563.4) Asuttujen planeettojen enemmistöä kansoittavat älyllisten olentojen hengittävät tyypit. Mutta on olemassa myös kuolevaisluokkia, jotka pystyvät elämään vähäilmaisissa tai kokonaan ilmattomissa maailmoissa. Alle seitsemän prosenttia Orvontonin asutuista maailmoista lukeutuu tähän tyyppiin. Nebadonissa tämä prosenttiluku on vähemmän kuin kolme. Koko Sataniassa on vain yhdeksän tällaista maailmaa.

49:3.2 (563.5) Sataniassa on näin harvoja hengittämättömien olentotyyppien asuttamia maailmoja siksi, että tässä melko äskettäin organisoidussa Norlatiadekin lohkossa on vielä runsaasti meteoreihin kuuluvia avaruuden kappaleita. Ja maailmoihin, joista suojelevan kitkaesteen muodostava ilmakehä puuttuu, kohdistuu näiden avaruuden vaeltelijoiden lakkaamaton pommitus. Jotkin komeetat koostuvat nekin meteoriparvista, mutta yleensä ne ovat hajonneita pienempiä ainekasautumia.

49:3.3 (563.6) Urantian ilmakehään tunkeutuu joka päivä miljoonittain meteoriitteja noin kolmensadankahdenkymmenen kilometrin sekuntivauhtia. Edistyneiden rotujen on hengittämättömien maailmoissa tehtävä paljon suojautuakseen meteorien aiheuttamilta vahingoilta. He valmistavat sähkölaitteita, jotka toimivat siten, että ne kuluttavat meteorit loppuun tai johtavat ne muualle. He joutuvat suureen vaaraan uskaltautuessaan näiden suojavyöhykkeiden ulkopuolelle. Näihin maailmoihin kohdistuu myös tuhoisia sähkömyrskyjä, jollaiset ovat Urantialla tuntemattomia. Aikoina, jolloin hirvittävää energian vaihtelua esiintyy, asukkaiden on etsittävä turvaa suojaavasti eristetyistä erikoisrakennelmista.

49:3.4 (563.7) Elämä hengittämättömien maailmoissa on varsin toisenlaista kuin Urantialla. Hengittämättömät eivät syö ruokaa eivätkä juo vettä, toisin kuin Urantian rodut. Näiden erikoistuneiden ihmisten hermoston, lämmönsäätelymekanismin ja aineenvaihdunnan reaktiot eroavat perin pohjaisesti Urantian kuolevaisten vastaavista toiminnoista. Miltei jokainen elintoiminto on suvunjatkamista lukuun ottamatta erilainen, ja onpa jälkeläistentuottamismenetelmissäkin jonkin verran eroja.

49:3.5 (564.1) Hengittämättömien asuttamien maailmojen eläinlajit eroavat perusteellisesti ilmakehällisillä planeetoilla tavattavista eläinlajeista. Hengittämättömien elintapa poikkeaa ilmakehällisen maailman olemassaolontekniikasta. Yksinpä eloonjäämisenkin osalta nämä ihmiset ovat erilaisia, sillä he ovat ehdokkaita Henkeen tapahtuvaan fuusioon. Kaikesta huolimatta nämä olennot nauttivat elämästä, suorittavat oman maailmansa toimia ja kokevat samoja suhteellisia koettelemuksia ja iloja kuin ilmakehällisissäkin maailmoissa elävät kuolevaiset. Hengittämättömät eivät mieleltään ja luonteeltaan poikkea muista kuolevaistyypeistä.

49:3.6 (564.2) Saattaisitte tuntea suurempaakin kiinnostusta tämän kuolevaistyypin planetaarista käyttäytymistä kohtaan, sillä tällainen olentojen rotu asuu eräällä varsin lähellä Urantiaa olevalla sfäärillä.

4. Evolutionaariset tahdolliset luodut

49:4.1 (564.3) Eri maailmojen kuolevaisten, samoihin älyllisiin ja fyysisiin tyyppeihinkin kuuluvien, välillä vallitsee suuria eroja, mutta kaikki tahdollisen olennon arvoaseman omaavat kuolevaiset ovat pystyasentoisia eläimiä, kaksijalkaisia.

49:4.2 (564.4) Evolutionaarisia perusrotuja on kuusi: kolme primaarista — punainen, keltainen ja sininen; ja kolme sekundääristä — oranssi, vihreä ja indigo. Useimmissa asutuissa maailmoissa esiintyy kaikkia näitä rotuja, mutta monilla kolmiaivoisten planeetoilla asuu vain kolmea primaarista tyyppiä. Myös muutamissa paikallisjärjestelmissä on vain nämä kolme rotua.

49:4.3 (564.5) Ihmisen fyysisiä erikoisaisteja on keskimäärin kaksitoista, joskin kolmiaivoisten kuolevaisten erikoisaistit kattavat yksi- ja kaksiaivoisten tyyppien aistien alaa hieman laajemman alueen, he nimittäin voivat nähdä ja kuulla huomattavasti Urantian rotuja enemmän.

49:4.4 (564.6) Lapset syntyvät tavallisesti yksittäin niin, että useampien lasten samanaikainen syntyminen on poikkeus, ja perhe-elämä on kaikentyyppisillä planeetoilla kokolailla yhdenmukaista. Sukupuolten tasa-arvo vallitsee kaikissa edistyneissä maailmoissa; mies ja nainen ovat mielenlahjoiltaan ja hengelliseltä statukseltaan samanarvoisia. Planeetta ei mielestämme ole noussut barbariasta niin kauan, kuin toinen sukupuoli pyrkii tyrannisoimaan toista. Tämä luodun kokemukseen kuuluva aspekti kohenee Aineellisen Pojan ja Tyttären saapumisen jälkeen aina huomattavasti.

49:4.5 (564.7) Kaikilla auringon valaisemilla ja lämmittämillä planeetoilla esiintyy vuodenaikojen ja lämpötilan vaihteluja. Maanviljely on yleistä kaikissa ilmakehällisissä maailmoissa. Maan viljeleminen on ainoa toiminta, joka on kaikkien tällaisten planeettojen edistyville roduille yhteistä.

49:4.6 (564.8) Planeetan varhaisvaiheissa kaikki kuolevaiset käyvät samanlaiset yleiset taistelut mikroskooppisen pieniä vihollisia vastaan kuin te nyt käytte Urantialla, vaikkakaan eivät kenties yhtä laajassa mitassa. Elämän pituus vaihtelee eri planeetoilla primitiivisten maailmojen kahdestakymmenestäviidestä vuodesta aina edistyneempien ja vanhempien sfäärien viiteensataan vuoteen.

49:4.7 (564.9) Ihmiset ovat laumaolentoja ja ryhmittyvät sekä heimoiksi että roduiksi. Nämä erilaisiin ryhmiin jakautumiset kuuluvat myötäsyntyisesti heidän alkuperäänsä ja luonteenlaatuunsa. Vasta edistyvä sivilisaatio ja asteittainen hengellistyminen voivat muuntaa näitä tendenssejä. Asuttujen maailmojen sosiaaliset, taloudelliset ja hallinnolliset ongelmat vaihtelevat planeettojen iän mukaan sekä sen mukaan, missä määrin jumalallisten Poikien toinen toistaan seuraavat vierailut ovat niihin vaikuttaneet.

49:4.8 (564.10) Mieli on Äärettömän Hengen antama lahja, ja se toimii erilaisissa ympäristöissä aivan samalla tavoin. Kuolevaisten mieli on muutamista paikallisjärjestelmien tahdollisten luotujen fyysiselle olemukselle luonteenomaisista rakenteellisista ja kemiallisista eroavuuksista huolimatta samankaltainen. Henkilökohtaisista tai fyysisistä planeettakohtaisista eroavuuksista huolimatta kaikkien näiden eri kuolevaisluokkien mentaalinen elämä on sangen samankaltaista, ja niiden välittömästi kuoleman jälkeen seuraavat elämänvaiheet muistuttavat suuresti toisiaan.

49:4.9 (565.1) Mutta kuolevaisen mieli, joka on ilman kuolematonta henkeä, ei voi jäädä eloon. Ihmisen mieli kuolee; lahjaksi saatu henki vain on kuolematon. Eloonjääminen riippuu Suuntaajan hoivassa tapahtuvasta hengellistymisestä — kuolemattoman sielun syntymisestä ja kehittymisestä; ainakaan mitään vihamielisyyttä ei saa olla kehittynyt Suuntaajan tehtävää kohtaan, joka on aineellisen mielen hengellisen muodonmuutoksen aikaansaaminen.

5. Kuolevaisten planetaariset sarjat

49:5.1 (565.2) On jossakin määrin vaikeaa laatia todellisuudenmukaista esitystä kuolevaisten planetaarisista sarjoista, koska tiedätte niistä niin kovin vähän ja koska variaatioita on niin lukuisasti. Kuolevaisia luotuja voidaan kuitenkin tutkia monista näkökulmista, muiden muassa seuraavista:

49:5.2 (565.3) 1. Mukautuminen planeetalla vallitsevaan ympäristöön.

49:5.3 (565.4) 2. Aivotyyppien mukaiset sarjat.

49:5.4 (565.5) 3. Hengen vastaanottamisen mukaiset sarjat.

49:5.5 (565.6) 4. Planetaaristen kuolevaisten aikakaudet.

49:5.6 (565.7) 5. Luotujen keskinäisen samanlaisuuden mukaiset sarjat.

49:5.7 (565.8) 6. Suuntaajaanfuusioitumisen mukaiset sarjat.

49:5.8 (565.9) 7. Menetelmät, joilla vapaudutaan maan päällä vietetystä elämästä.

49:5.9 (565.10) Seitsemän superuniversumin asuttuja sfäärejä kansoittavat kuolevaiset, jotka kuuluvat samanaikaisesti yhteen tai useampaan näistä seitsemästä yleisluontoisesta, evolutionaarisista luoduista koostuvan elollisuuden luokasta. Mutta näissä yleisluokituksissa ei vielä oteta huomioon sellaisia olentoja kuin midsoniitteja eikä eräitä muitakaan älyllisen elollisuuden muotoja. Näissä kertomuksissa käsiteltyjä asuttuja maailmoja kansoittavat evolutionaariset kuolevaisluodut, mutta on olemassa muitakin elollisuuden muotoja.

49:5.10 (565.11) 1. Mukautuminen planetaariseen ympäristöön. On olemassa kolme asuttujen maailmojen yleisryhmää, jos ajatellaan luoduista koostuvan elollisuuden mukautumista planetaariseen ympäristöön: normaali mukautumisryhmä, äärimmilleen vietyä mukautumista edustava ryhmä ja kokeellinen ryhmä.

49:5.11 (565.12) Normaali mukautuminen planeetoilla vallitseviin olosuhteisiin noudattaa edellä käsiteltyjä, yleisiä fyysisiä malleja. Hengittämättömien maailmat ovat tyyppiesimerkki radikaalista eli äärimmilleen viedystä sopeutumisesta, mutta tähän ryhmään sisältyy myös muita tyyppejä. Kokeelliset maailmat soveltuvat tyypillisille elollismuodoille yleensä ihanteellisesti, ja Elämänkantajat pyrkivät näillä desimaaliplaneetoilla tuottamaan hyödyllisiä muunnoksia elämän vakiokaavoista. Koska maailmanne on kokeiluplaneetta, se eroaa merkittävästi Satanian sisarsfääreistään. Urantialla on esiintynyt monia sellaisia elollisuuden muotoja, joita ei tavata muualta, toisaalta monet muualla yleiset lajit puuttuvat teidän planeetaltanne.

49:5.12 (565.13) Kaikki maailmat, joissa elämää on muunneltu, on Nebadonin universumissa kytketty sarjallisesti yhteen, ja ne muodostavat erityisten universumiasioiden toimikentän, josta tähän tehtävään määrätyt hallintoviranomaiset huolehtivat. Ja kaikkia näitä kokeellisia maailmoja käy määräajoin tarkastamassa joukko universumin ohjaajia päällikkönään finaliittiveteraani, joka tunnetaan Sataniassa Tabamantiana.

49:5.13 (566.1) 2. Aivotyypin mukaiset sarjat. Kuolevaisten ainoa fyysinen yhtäläisyys on aivo- ja hermojärjestelmä. Aivomekanismin osalta olemassa on kuitenkin kolme perusjärjestelyä: yksi-, kaksi- ja kolmiaivoiset tyypit. Urantialaiset ovat kaksiaivoista tyyppiä, jonkin verran mielikuvituksekkaampia, seikkailunhaluisempia ja filosofisempia kuin yksiaivoiset kuolevaiset, mutta toisaalta jossakin määrin vähemmän hengellisiä, eettisiä ja palvonnallisia kuin kolmiaivoiset luokat. Nämä aivojen suhteen esiintyvät eroavuudet ovat ominaisia jo ihmistä edeltäville eläineksistensseille.

49:5.14 (566.2) Kaksipuoliskoista tyyppiä olevan urantialaisen aivokuoren perusteella voitte analogian avulla käsittää jotakin yksiaivoisesta tyypistä. Kolmiaivoisten luokkien kolmannet aivot ovat käsitettävissä parhaiten, kun ne ajatellaan alempien aivokerrostenne eli aivojen alkeismuodon kehittymäksi, joka on kehittynyt sellaiseen pisteeseen, että se toimii pääasiassa fyysisten toimintojen valvojana ja vapauttaa näin kahdet ylemmät aivot korkeampiin tehtäviin: toiset älyllisiin toimintoihin ja toiset toimintoihin, jotka merkitsevät Ajatuksensuuntaajan hengellisenä vastapuolena olemista.

49:5.15 (566.3) Vaikka yksiaivoisten rotujen maalliset saavutukset ovat kaksiaivoisten luokkien saavutuksia hieman rajoittuneempia, toisaalta kolmiaivoisten ryhmän asuttamilla vanhemmilla planeetoilla esiintyy kulttuureja, jotka ällistyttäisivät urantialaisia ja jotka keskinäisessä vertailussa saattaisivat sivilisaationne jossain määrin häpeään. Mekaanisen kehityksen ja aineellisen kulttuurin, jopa älyllisen edistyksen, alalla kaksiaivoisten kuolevaisten maailmat pystyvät samaan kuin kolmiaivoisten sfäärit. Mutta mielen korkeammassa hallinnassa samoin kuin älyllisen ja hengellisen keskinäisen vastaavuuden kehittämisessä olette hieman heikompia.

49:5.16 (566.4) Kaikissa tällaisissa vertailevissa arvioinneissa, jotka koskevat jonkin maailman tai maailmaryhmän älyllistä edistystä tai hengellisiä saavutuksia, olisi tasapuolisuuden nimessä otettava huomioon planeetan ikä; paljon, hyvin paljon riippuu iästä, biologisten kohentajien antamasta avusta sekä jumalallisten Poikien eri luokkien sittemmin seuraavista tehtäväkäynneistä.

49:5.17 (566.5) Vaikka kolmiaivoiset ihmiset kykenevät yksi- tai kaksiaivoisiin luokkiin verrattuina jossakin määrin korkeampaan planetaariseen kehitykseen, niillä kaikilla on kuitenkin samantyyppinen elämänplasma, ja ne kaikki suorittavat planetaariset toimensa varsin yhdenmukaisesti, suunnilleen kuten urantialaiset. Nämä kuolevaisten kolme tyyppiä ovat levinneet paikallisjärjestelmien kaikkiin maailmoihin. Planeetoilla vallitsevilla olosuhteilla oli useimmissa tapauksissa hyvin vähäinen vaikutus Elämänkantajien päätöksiin, kun he kaavailivat näitä erilaisia kuolevaisluokkia eri maailmoihin. Elämänkantajien oikeutena on mainittujen kaavailujen laatiminen ja niiden toteuttaminen.

49:5.18 (566.6) Ylösnousemuksellisen elämänvaiheen osalta nämä kolme luokkaa ovat tasavertaisia. Kunkin luokan on käytävä läpi sama älyllinen kehitysasteikko ja läpäistävä samat hengellisen edistymisen testit. Näihin erilaisiin maailmoihin kohdistuva järjestelmän hallinto ja konstellaation ylivalvonta ovat yhtä erottelemattomia; Planeettaprinssien hallintojärjestelmät ovat nekin toistensa kaltaisia.

49:5.19 (566.7) 3. Hengen vastaanottamisen mukaiset sarjat. On olemassa kolme mielen rakenteen ryhmää siltä osin, kun kysymyksessä on yhteys henkiasioihin. Tämä luokitus ei riipu siitä, kuuluuko kuolevainen yksi-, kaksi- vaiko kolmiaivoiseen luokkaan. Kysymys on ensi sijassa rauhaskemiasta, eritoten tiettyjen aivolisäkkeeseen verrattavien rauhasten rakenteesta. Joidenkin maailmojen roduilla on yksi rauhanen, toisissa maailmoissa niitä on urantialaisten tapaan kaksi, mutta on myös sfäärejä, joiden roduilla näitä ainutlaatuisia elimiä on kolmittain. Tällä erilaisella kemiallisella varustuksella on selvästikin tietty vaikutus luontaiseen mielikuvitukseen ja hengelliseen vastaanottavuuteen.

49:5.20 (566.8) Henkeen kohdistuvan vastaanottavuuden mukaan luokitelluista tyypeistä kuusikymmentäviisi prosenttia kuuluu Urantian rotujen tapaan toiseen ryhmään. Kaksitoista prosenttia kuuluu ensimmäiseen tyyppiin, joka on luontaisesti vähemmän vastaanottavaista, kun taas kaksikymmentäkolme prosenttia on maan päällä vietettävän elämän aikana muita hengellisemmin suuntautunutta. Mutta tällaiset eroavaisuudet eivät säily luonnollisen kuoleman yli, vaan kaikki nämä rodulliset erot kuuluvat pelkästään lihalliseen elämänvaiheeseen.

49:5.21 (567.1) 4. Planetaaristen kuolevaisten aikakaudet. Tässä luokituksessa otetaan huomioon toisiaan seuraavat ajalliset tuomiokaudet siinä mielessä, miten ne vaikuttavat ihmisen maiseen statukseen ja hänen kykyynsä ottaa vastaan taivaallista hoivaa.

49:5.22 (567.2) Elämänkantajat toimivat planeetoilla elämän alkuunpanijoina, ja he valvovat sen kehitystä vielä jonkin aikaa, sen jälkeen kun kuolevainen ihminen on evoluution tietä ilmaantunut. Ennen kuin Elämänkantajat poistuvat planeetalta, he asettavat Planeettaprinssin asianmukaisesti maailman hallitsijan virkaan. Tämän hallitsijan mukana saapuu täysi kiintiöllinen hänen alaisiaan apujoukkoja ja hoivaavia auttajia, ja ensimmäinen elävien ja kuolleiden tuomitseminen pannaan toimeen hänen saapumisensa myötä.

49:5.23 (567.3) Sitten kun ihmiset ovat liittyneet ryhmiksi, tämä Planeettaprinssi saapuu panemaan alulle ihmiselle ominaisen sivilisaation ja pystyttämään ihmisyhteiskunnan. Sekasortoinen maailmanne ei ole mikään Planeettaprinssien hallituskauden varhaisvaiheiden kriteeri, sillä kyseinen hallinto oli ehtinyt Urantialla tuskin alkua pidemmälle, kun Planeettaprinssinne Caligastia sitoi kohtalonsa Järjestelmän Hallitsijan Luciferin kapinaan. Aina siitä lähtien planeettanne on noudattanut myrskyisää kurssia.

49:5.24 (567.4) Rodullinen kehitys saavuttaa normaalissa evolutionaarisessa maailmassa luonnonmukaisen biologisen huippunsa Planeettaprinssin hallintokaudella, ja pian sen jälkeen Järjestelmän Hallitsija lähettää kyseiselle planeetalle Aineellisen Pojan ja Tyttären. Nämä muualta tuodut olennot palvelevat biologisina kohentajina. Se, että he Urantialla epäonnistuivat tehtävässään, mutkisti planeettanne historiaa entisestään.

49:5.25 (567.5) Ihmissuvun älyllisen ja eettisen edistymisen edettyä niin pitkälle kuin se evoluution tietä on mahdollista saapuu Paratiisin Avonaali-Poika hallinnolliselle tehtäväkäynnille. Ja myöhemmin, kun tällaisen maailman hengellinen status on lähestymässä rajaa, joka on luonnollista tietä saavutettavissa, planeetalla vierailee Paratiisin lahjoittautuva Poika. Lahjoittautuvan Pojan päätehtävänä on vakiinnuttaa planeetan status, päästää Totuuden Henki planetaariseen toimintaan, ja saada tällä tavoin aikaan Ajatuksensuuntaajien yleismaailmallinen tuleminen.

49:5.26 (567.6) Urantia muodostaa tässä taas poikkeuksen. Maailmaanne ei nimittäin ole koskaan suoritettu hallinnollista tehtäväkäyntiä. Lahjoittautunut Poikanne ei myöskään ollut Avonaalien yhteisöstä, vaan planeettanne osaksi tuli erityinen kunnia, sillä siitä tuli Hallitsija-Pojan, Nebadonin Mikaelin, kuolevaisen hahmossa viettämän elämän aikainen kotiplaneetta.

49:5.27 (567.7) Jumalan Poikien kaikkien toinen toistaan seuraavien yhteisöjen antaman hoivan tuloksena asutut maailmat edistyvine rotuineen alkavat lähestyä planetaarisen kehityksen huippukohtaa. Tällaiset maailmat kypsyvät nyt kaiken huipennuksena olevaan tehtäväkäyntiin: Kolminaisuuden Opettaja-Poikien saapumiseen. Tämä Opettaja-Poikien aikakausi on eteinen lopulliseen planetaariseen aikakauteen, evolutionaariseen ihannetilaan: valon ja elämän aikakauteen.

49:5.28 (567.8) Tähän ihmisten luokitukseen kiinnitetään erityistä huomiota eräässä jälkeenpäin seuraavassa luvussa.

49:5.29 (567.9) 5. Luotujen keskinäiseen samankaltaisuuteen perustuvat sarjat. Planeettoja ei ole organisoitu pelkästään pystysuunnassa järjestelmiksi, konstellaatioiksi ja niin edelleen, vaan universumin hallinto tarjoaa puitteet myös vaakatasoisiin ryhmityksiin tyypin, sarjan ja muiden yhdistävien tekijöiden perusteella. Tämä universumin lateraalinen hallinto liittyy aivan erityisesti niiden keskenään samankaltaisten toimintojen koordinoimiseen, joista eri sfääreillä on huolehdittu itsenäisesti. Näitä toisiinsa liittyviä universumiluotujen luokkia käyvät määräajoin tarkastamassa tietyt monikoosteiset, korkeiden persoonallisuuksien joukkokunnat pitkän kokemuksen omaavien finaliittien johdolla.

49:5.30 (568.1) Mainittuja sukulaisuustekijöitä ilmenee kaikilla tasoilla, sillä samankaltaisuuteen perustuvia sarjoja esiintyy niin ei-ihmispersoonallisuuksien kuin kuolevaistenkin luotujen keskuudessa, jopa ihmis- ja ihmisen yläpuolella olevien luokkien välillä. Älylliset olennot ovat pystysuuntaisesti sukua toisilleen kahdessatoista suuressa ryhmässä, joista kuhunkin kuuluu seitsemän pääjakautumaa. Näiden ainutlaatuisella tavalla toisiinsa liittyvistä elävistä olennoista koostuvien ryhmien koordinointi tapahtuu luultavasti jollakin Korkeimman Olennon menetelmällä, jota ei täysin ymmärretä.

49:5.31 (568.2) 6. Suuntaajaanfuusioitumisen mukaiset sarjat. Kaikkien kuolevaisten hengellinen luokitus tai ryhmitys heidän fuusiota edeltävän kokemuksensa aikana määräytyy täysin sen mukaan, mikä persoonallisuuden status on suhteessa sisäiseen Salaperäiseen Opastajaan. Miltei yhdeksääkymmentä prosenttia Nebadonin asutuista maailmoista kansoittavat Suuntaajaan fuusioituvat kuolevaiset, toisin kuin eräässä läheisessä universumissa, jonka maailmoista tuskin enemmässä kuin puolessa elää Suuntaajan asuttamia, ikuiseen fuusioon ehdolla olevia olentoja.

49:5.32 (568.3) 7. Menetelmät, joilla vapaudutaan maan päällä vietetystä elämästä. Perimmiltään on olemassa vain yksi tapa, jolla yksittäinen ihmiselämä voidaan asutuissa maailmoissa saattaa alkuun, ja se tapahtuu luodun olennon sikiämisen ja luonnollisen syntymän kautta. Mutta on olemassa lukuisia menetelmiä, joiden avulla ihminen vapautuu maallisesta statuksestaan ja pääsee Paratiisiin-nousevien sisäänpäin kulkevaan virtaan.

6. Maan päällä vietetystä elämästä vapautuminen

49:6.1 (568.4) Kaikkiin erilaisiin fyysisiin tyyppeihin ja planetaarisiin sarjoihin kuuluvat kuolevaiset saavat samalla tavalla osakseen Ajatuksensuuntaajien, suojelusenkelien ja Äärettömän Hengen sanansaattajajoukkoihin kuuluvien eri luokkien antamaa hoivaa. Samalla tavalla he kaikki vapautuvat luonnollisen kuoleman tarjoaman vapahduksen kautta lihallisuuden siteistä, ja samalla tavalla menevät kaikki sen jälkeen morontiamaailmoihin, joille on ominaista hengellinen kehitys ja mielen edistyminen.

49:6.2 (568.5) Planeetan viranomaisten tai järjestelmän hallitsijoiden aloitteesta pannaan aika ajoin toimeen nukkuvien eloonjääneiden erillisiä kuolleistaherättämisiä. Tällaisia kuolleistanousuja tapahtuu planeetan ajanlaskun mukaan ainakin kerran vuosituhannessa, jolloin eivät kaikki, mutta ”monet maan tomussa makaavista heräjävät”. Nämä erityiset kuolleistaherättämiset ovat tilaisuuksia, joissa kerätään yhteen erityisiä ylösnousemuksellisten ryhmiä palvelemaan paikallisuniversumin kuolevaisten taivaaseennousujärjestelmään kuuluvissa erikoistehtävissä. Näihin erityisylösnousemuksiin liittyy sekä käytännön syitä että tunnetekijöitä.

49:6.3 (568.6) Asutun maailman kaikkina varhaisempina aikakausina monet kutsutaan mansiosfääreille erityis- ja tuhatvuotisylösnousemuksissa, mutta useimmat eloonjääneet jälleenpersonoidaan sellaisen uuden tuomiokauden alkamisen yhteydessä, joka liittyy planeettapalvelusta suorittavan jumalallisen Pojan saapumiseen.

49:6.4 (568.7) 1. Kuolevaiset, jotka kuuluvat tuomiokautiseen eli ryhmänä eloonjäävään luokkaan. Ensimmäisen asuttuun maailmaan saapuvan Suuntaajan myötä ilmaantuvat myös serafisuojelijat; he ovat välttämättömiä maan päältä poispääsemiselle. Nukkuvien eloonjääneiden koko elämänkatkon ajan heidän henkilökohtaiset tai ryhmäkohtaiset serafisuojelijansa säilyttävät suojattiensa vasta kehittyneen ja kuolemattoman sielun sisältämät hengelliset arvot ja ikuiset realiteetit kuin ne olisivat väliaikaisesti heidän haltuunsa uskottu pyhä aarre.

49:6.5 (568.8) Nukkuville eloonjääneille osoitetut ryhmäsuojelijat toimivat aina tuomitsemisen suorittavien Poikien seurassa, silloin kun nämä tulevat asianomaiseen maailmaan. ”Hän lähettää enkelinsä, ja he kokoavat hänen valittunsa neljältä ilmansuunnalta.” Jokaisen sellaisen serafin seurassa, jonka tehtävänä on nukkuvan kuolevaisen uudelleenpersonointi, toimii palannut Suuntaaja, se sama Isän kuolematon osanen, joka eli kuolevaisessa tämän lihallisen elämän aikana, ja näin tulee identiteetti entistetyksi ja persoonallisuus eloon herätetyksi. Kohteittensa unen aikana nämä odottavat Suuntaajat palvelevat Diviningtonissa; ne eivät tänä väliaikana milloinkaan asu toisessa kuolevaismielessä.

49:6.6 (569.1) Kun vanhemmissa kuolevaisolemassaolon maailmoissa asuu niitä korkealle kehittyneitä ja verrattoman hengellisiä ihmistyyppejä, jotka on tosiasiallisesti vapautettu morontiaelämästä, samalla eläimestä polveutuvien rotujen varhaisemmille aikakausille ovat ominaisia alkukantaiset kuolevaiset, jotka ovat niin epäkypsiä, että heidän on mahdoton fuusioitua Suuntaajaansa. Suojelijaserafit yhdessä Kolmannen Lähteen ja Keskuksen kuolemattomasta hengestä yksilöllistetyn osasen kanssa suorittavat tällaisten kuolevaisten uudelleenherättämisen.

49:6.7 (569.2) Planetaarisen aikakauden nukkuvat eloonjääneet siis jälleenpersonoidaan tuomiokausittaisissa nimenhuudoissa. Mutta mitä tulee niihin asianomaisen maailman persoonallisuuksiin, jotka eivät ole pelastettavissa, mitään sellaista kuolematonta henkeä ei ole saapuvilla, joka toimisi ryhmäkohtaisen kohtalonsuojelijan kanssa, ja siihen päättyy luodun olemassaolo. Vaikka joissakin kirjoituksissanne on kuvailtu näitä tapahtumia ikään kuin ne toteutuisivat kuolinplaneetoilla, ne tapahtuvat kaikki tosiasiassa kuitenkin mansiomaailmoissa.

49:6.8 (569.3) 2. Kuolevaiset, jotka kuuluvat yksilökohtaisen ylösnousemuksen piiriin. Ihmisten yksilöllinen edistyminen mitataan sen mukaan, miten he saavuttavat ja käyvät läpi (oppivat) toinen toistaan seuraavat seitsemän kosmista kehää. Nämä kuolevaisen edistymistä kuvastavat piirit eli kehät ovat tasoja, jotka edustavat toisiinsa liittyviä älyllisiä, sosiaalisia, hengellisiä ja kosmisen ymmärryksen arvoja. Seitsemännestä piiristä liikkeelle lähtien kuolevaiset pyrkivät ensimmäiseen piiriin, ja kaikki kolmannen kehän saavuttaneet saavat välittömästi heille osoitetun henkilökohtaisen kohtalonsuojelijan. Nämä kuolevaiset voidaan jälleenpersonoida morontiaelämään tuomiokautisista tai muista oikeuskäsittelyistä riippumatta.

49:6.9 (569.4) Evolutionaarisen maailman varhaisempina aikoina vain harvat kuolevaiset menevät tuomiolle kolmantena päivänä. Mutta aikojen kuluessa yhä useammalle edistyvälle kuolevaiselle osoitetaan henkilökohtainen kohtalonsuojelija, ja näin näistä kehittyvistä luoduista yhä useammat jälleenpersonoidaan ensimmäisessä mansiomaailmassa kolmantena päivänä luonnollisen kuoleman jälkeen. Suuntaajan paluu on tällaisissa tapauksissa merkkinä ihmissielun heräämisestä, ja kysymyksessä on silloin kuolleen jälleenpersonoiminen aivan yhtä konkreettisesti kuin suoritettaessa joukkomittainen nimenhuuto evolutionaaristen maailmojen tuomiokauden lopulla.

49:6.10 (569.5) Yksilöllisiä taivaaseennousijoita on kolme ryhmää. Vähemmän edistyneet päätyvät alkupisteenä toimivaan ensimmäiseen mansiomaailmaan. Edistyneempi ryhmä voi aloittaa morontiauransa mansonian jossakin välimaailmassa aikaisemman planetaarisen edistymisensä mukaisesti. Näiden luokkien edistyneimmät aloittavat morontiakokemuksensa tosiasiassa seitsemännestä mansiomaailmasta.

49:6.11 (569.6) 3. Kuolevaiset, jotka kuuluvat koeajasta riippuvaisiin ylösnousemusyhteisöihin. Universumin näkökulmasta katsottuna Suuntaajan saapuminen merkitsee identiteetin muodostumista. Ja kaikki Suuntaajan asuttamat olennot ovat mukana oikeuden nimenhuudoissa. Mutta ajallinen elämä evolutionaarisissa maailmoissa on epävarmaa, ja monet kuolevat jo nuoruudessaan, ennen kuin he ovat valinneet Paratiisiin johtavaa elämänuraa. Tällaiset Suuntaajan asuttamat lapset ja nuoret seuraavat sitä vanhempaansa, joka on ehtinyt hengellisyydessä pitemmälle, ja menevät niin muodoin järjestelmän finaliittimaailmaan (lasten koehoitolaan) joko erikoisylösnousemuksessa kolmantena päivänä tai sitten säännönmukaisissa tuhatvuotis- ja tuomiokautisissa nimenhuudoissa.

49:6.12 (570.1) Lapset, jotka kuolevat niin nuorina, ettei heillä ole Ajatuksensuuntaajaa, jälleenpersonoidaan paikallisjärjestelmien finaliittimaailmassa yhtäaikaisesti jommankumman vanhempansa mansiomaailmoihinsaapumisen kanssa. Kuolevaiseksi syntyessään lapsesta tulee fyysinen entiteetti, mutta kun kysymys on eloonjäämisestä, kaikkien Suuntaajaa vailla olevien lasten katsotaan liittyvän edelleenkin vanhempiinsa.

49:6.13 (570.2) Ajan tullen Ajatuksensuuntaajat asettuvat näihin pikkuisiin, samalla kun koeajasta riippuvaisten eloonjäävien luokkien kumpikin ryhmä saa yleisesti ottaen osakseen samankaltaista serafien hoivaa kuin saa vanhemmista edistyneempi, tai se on yhdenvertaista vanhemmalle osoitetun huolenpidon kanssa siinä tapauksessa, että vain toinen heistä jää eloon. Kolmannen piirin saavuttaville myönnetään heidän vanhempiensa statuksesta riippumatta henkilökohtainen suojelija.

49:6.14 (570.3) Samanlaisia koetteellisia lastenhoitoloita on myös konstellaation ja universumipäämajan finaliittisfääreillä ylösnousemuksellisten ensiasteisten ja toisasteisten modifioitujen luokkien suuntaajattomille lapsille.

49:6.15 (570.4) 4. Toisasteisten modifioitujen ylösnousemusjärjestelmien piiriin kuuluvat kuolevaiset. Nämä ovat kehityksensä keskivaiheilla olevien evolutionaaristen maailmojen asteittain eteneviä ihmisolentoja. He eivät yleensä ole immuuneja luonnolliselle kuolemalle, mutta heidät on vapautettu kulkemasta seitsemän mansiomaailman läpi.

49:6.16 (570.5) Vähemmän täydellistyneen ryhmän jäsenet heräävät paikallisjärjestelmänsä päämajassa, joten he ohittavat vain mansiomaailmat. Väliryhmä menee konstellaation koulutusmaailmoihin; he ohittavat kokonaan paikallisjärjestelmän morontiajärjestelyt. Vieläkin kaukaisempina hengellisen ponnistelun planetaarisina aikakausina monet eloonjääneistä heräävät konstellaation päämajassa ja aloittavat Paratiisiin-nousunsa sieltä.

49:6.17 (570.6) Mutta ennen kuin mikään näistä ryhmistä saa edetä pidemmälle, niiden täytyy matkata takaisin ohittamiinsa maailmoihin opintojenohjaajiksi, ja heidän on opettajina saatava monia kokemuksia opiskelijan ominaisuudessa sivuuttamistaan maailmoista. Sittemmin he jatkavat kaikki matkaansa Paratiisiin kuolevaisten edistämistä varten säädettyjä reittejä.

49:6.18 (570.7) 5. Ensiasteisen modifioidun ylösnousemusjärjestelmän piiriin kuuluvat kuolevaiset. Nämä kuolevaiset kuuluvat Suuntaajaan fuusioituneeseen evolutionaarisen elollisuuden tyyppiin, mutta he edustavat useimmiten ihmisen kehityksen viimeistä vaihetta jossakin kehittyvässä maailmassa. Nämä kunnialla kruunatut olennot on vapautettu kulkemasta kuoleman porttien läpi. Heidät temmataan taivaaseen Pojan toimesta, heidät otetaan taivaaseen elävien joukosta, ja he ilmestyvät välittömästi Hallitsija-Pojan eteen paikallisuniversumin päämajassa.

49:6.19 (570.8) Kysymys on kuolevaisista, jotka fuusioituvat Suuntaajaansa vielä kuolevaisina eläessään, ja tällaiset Suuntaajaan fuusioituneet persoonallisuudet samoilevat avaruutta vapaasti, ennen kuin heidät puetaan morontiahahmoon. Nämä fuusioituneet sielut menevät suoran Suuntaaja-siirron kautta korkeammalla olevien morontiasfäärien ylösnousemussaleihin, joissa he saavat ensimmäisen morontia-asunsa, kuten kaikki muutkin evolutionaarisista maailmoista saapuvat kuolevaiset.

49:6.20 (570.9) Tätä ensiasteista muunneltua kuolevaisten ylösnousemusjärjestystä voidaan soveltaa yksilöihin siitä riippumatta, mihin planetaariseen sarjaan he kuuluvat, suuntaajafuusion piiriin kuuluvien maailmojen alimmilta korkeimmille tasoille, mutta useammin se toimii näiden sfäärien joukossa muita vanhemmilla, sen jälkeen kun ne ovat saaneet nauttia jumalallisten Poikien lukuisten vierailujen suomista siunauksista.

49:6.21 (570.10) Planeetan valon ja elämän aikakauden vakiintumisen myötä monet kuolevaiset menevät universumin morontiamaailmoihin ensiasteisen modifioidun taivaaseenottojärjestelmän mukaan. Vakiintuneen olemassaolon vieläkin myöhemmissä edistyneissä vaiheissa, kun kyseisestä maailmasta lähtevien kuolevaisten enemmistö jo kuuluu tähän luokkaan, katsotaan planeetta kuuluvaksi puheena olevaan sarjaan. Luonnollinen kuolema käy yhä harvinaisemmaksi näillä sfääreillä, jotka jo kauan sitten ovat asettuneet valoon ja elämään.

49:6.22 (571.1) [Esittänyt eräs Melkisedek Planetaarisen Hallinnon Jerusemin-koulusta.]





Back to Top