[sivu
1203]
SUUNTAAJIEN SUHDE
YKSITTÄISIIN KUOLEVAISIIN
KUN epätäydellisille olennoille myönnetään vapaus, sen väistämättömänä seurauksena on murhenäytelmä, ja siksi näiden olentojen esi-isänä olevan Jumaluuden olemuksen mukaista onkin, että hän heidän rakastavana kumppaninaan osallistuu universaalisesti ja kiintymystä osoittaen heidän kärsimyksiinsä.
Sikäli kuin olen
universumin asioista perillä, minä ainakin pidän Ajatuksensuuntaajien
osoittamaa rakkautta ja antaumusta koko luomakunnan tosimmin jumalallisena
kiintymyksenä. Poikien osoittama rakkaus heidän hoivatessaan ihmissukukuntia on
verratonta, mutta Suuntaajan yksilöä kohtaan osoittama antaumus on liikuttavan
jaloa, jumalallisesti Isän kaltaista. Paratiisin-Isä on ilmeisesti varannut
tämän tavan pitää persoonallista yhteyttä yksittäisiin luotuihinsa vain
Luojalle kuuluvaksi etuoikeudeksi. Eikä koko universumien universumissa ole
mitään, joka olisi näiden persoonattomien entiteettien osoittamaan ihmeelliseen
huolenpitoon täysin verrattavaa, entiteettien, jotka niin lumoavalla tavalla
pitävät evolutionaaristen planeettojen lapsia asuinsijoinaan.
1. ASUMINEN KUOLEVAISEN MIELESSÄ
Ajatuksensuuntaajista ei tulisi ajatella, että ne elävät ihmisten aineellisissa aivoissa. Ne eivät ole maailmojen fyysisten luotujen elimellinen osa. Ajatuksensuuntaajan kohdalla on ehkä oikeampaa kuvitella, että se asuu ihmisen kuolevaismielessä, mieluumminkin kuin että sen olinpaikka olisi jonkin nimenomaisen fyysisen elimen puitteissa. Ja epäsuorasti ja tiedostamattomana Suuntaaja kommunikoi jatkuvasti ihmiskohteensa kanssa, eritoten niiden ylevien kokemusten aikana, jolloin mieli ylitietoisuudessa on palvonnallisessa yhteydessä henkeen.
Toivon, että minun olisi mahdollista auttaa
kehittyviä kuolevaisia pääsemään parempaan ymmärrykseen heidän sisimmässään
elävän Suuntaajan epäitsekkäästä ja verrattomasta työstä ja kehittämään
laajempaa arvostusta sitä kohtaan, Suuntaajien, jotka ovat niin hartaan
uskollisia ihmisen hengelliseen hyvinvointiin tähtäävän tehtävän edistämiselle.
Nämä Opastajat ovat pystyviä ihmismielten korkeampien osa-alueiden hoivaajia.
Ne käsittelevät viisaasti ja kokeneesti ihmisälyyn kätkeytyvää hengellistä
potentiaalia. Nämä taivaalliset auttajat ovat vihkiytyneet siihen mykistävään tehtävään,
että ne opastavat teitä turvallisesti sisäänpäin ja ylöspäin, taivaallisen
onnen suojasatamaan. Nämä uupumattomat uurastajat ovat pyhittäytyneet sille,
että ne tulevaisuudessa personoivat jumalallisen totuuden ikuisessa elämässänne
saavuttaman riemuvoiton. Ne ovat niitä valppaita työntekijöitä, jotka
luotsaavat jumalatietoisen ihmismielen pois pahuuden salakareilta samalla, kun
ne asiantuntevasti opastavat ihmisen kehittyvää sielua kohti kaukaisuuksissa
siintävillä ikuisilla rannoilla olevia jumalallisia täydellisyyden satamia.
Suuntaajat ovat rakastavia ohjaajia, turvallisia ja luotettavia oppaitanne,
jotka vievät teidät maan päällä viettämänne lyhyen elämänvaiheenne pimeiden ja
arvaamattomien sokkeloiden läpi. Ne ovat kärsivällisiä opettajia, jotka
alinomaa kannustavat kohdettaan vähä vähältä lisääntyvän täydellisyyden
poluilla eteenpäin. Ne ovat luodun olennon luonteeseen kätkeytyvien ylevien
arvojen huolellisia varjelijoita. Toivon, että osaisitte rakastaa niitä
enemmän, toimia niiden kanssa yhteistyössä paljon nykyistä täysimääräisemmin ja
suhtautua niihin kiintymyksellisemmin.
[sivu 1204]
Vaikka jumalalliset asujaimet huolehtivat
pääasiassa hengellisestä valmennuksestanne koskaan päättymättömän olemassaolon
seuraavaa vaihetta varten, ne tuntevat myös syvää mielenkiintoa ajallista
hyvinvointianne ja reaalisia saavutuksianne kohtaan maan päällä. Ne ovat
mielissään voidessaan myötävaikuttaa terveyteenne, onnellisuuteenne ja aitoon
menestymiseenne. Ne eivät suhtaudu välinpitämättömästi siihen, miten menestytte
kaikissa planetaariseen edistymiseenne liittyvissä asioissa, jotka eivät ole
ikuista edistymistä merkitsevän tulevan elämänne kannalta haitallisia.
Suuntaajat tuntevat mielenkiintoa päivittäisiä puuhianne ja elämänne moninaisia yksityiskohtia kohtaan ja kantavat niistä huolta täsmälleen siinä määrin kuin nämä vaikuttavat niiden merkittävien ajallisten valintojenne ja elintärkeiden hengellisten päätöstenne määräytymiseen, jotka siis ovat sielunne eloonjäämisen ja ikuisen edistymisen ongelmanne ratkaisuun vaikuttavia tekijöitä. Vaikka Suuntaaja on passiivinen, milloin kysymys on puhtaasti ajallisesta hyvinvoinnistanne, se on kuitenkin jumalallisesti aktiivinen, kun kysymyksessä ovat kaikki ikuiseen tulevaisuuteenne liittyvät asiat.
Suuntaaja pysyy kanssasi joka ainoassa
onnettomuudessa ja jokaisen sellaisen sairauden alusta sen loppuun, joka ei
kokonaan tuhoa mentaalisuuttasi. Mutta miten tylyä onkaan tieten tahtoen
tahrata tai muulla tavoin tahallisesti saastuttaa se fyysinen ruumis, jonka on
palveltava tämän Jumalalta saadun ihanan lahjan maisena tomumajana. Kaikki
fyysiset myrkyt hidastavat suuresti niitä Suuntaajan ponnistuksia, joilla tämä
pyrkii ylevöittämään aineellista mieltä, kun kehittyvän sielun hengellistä
edistymistä puolestaan häiritsevät yhtä hirveällä tavalla pelon, vihan,
kateuden, epäilyksen ja suvaitsemattomuuden mentaaliset myrkyt.
Tällä haavaa
elät aikajaksoa, jolloin Suuntaaja kosiskelee sinua. Ja jos vain osoittaudut
uskolliseksi tuon jumalallisen hengen sinuun panemaa luottamusta kohtaan, joka
tavoittelee mieltäsi ja sieluasi ikuiseen liittoon, siitä on lopulta
seurauksena se morontiaykseys, se ylevä harmonia, se kosminen
yhteensovittautuminen, se jumalallinen sopusointu, se taivaallinen fuusio, se
koskaan päättymätön identiteetin sekoittuma, se olemisen ykseys, joka on niin
täydellinen ja lopullinen, etteivät kokeneimmatkaan persoonallisuudet kykene
näitä fuusio-osapuolia -- kuolevaista ihmistä ja jumalallista Suuntaajaa --
koskaan erottamaan eikä tunnistamaan erillisiksi identiteeteiksi.
Kun Ajatuksensuuntaajat asettuvat ihmismieliin, ne tuovat mukanaan elämänuran ihannemallit, ihanteelliset elämät, siinä muodossa, jossa ne itse ja Diviningtonin Personoidut Suuntaajat ovat niistä päättäneet ja niistä edeltäkäsin säätäneet ja jotka Urantian Personoitu Suuntaaja on vahvistanut. Ne siis ryhtyvät työhönsä mukanaan ihmiskohteidensa älyllisen ja hengellisen kehittämisen hyväksi laadittu täsmällinen ja ennalta määrätty suunnitelma, mutta kenenkään ihmisolennon velvollisuutena ei ole hyväksyä tätä suunnitelmaa. Ennaltamääräytyminen kohdistuu teihin kaikkiin, mutta edeltäkäsin ei ole säädetty, että teidän on hyväksyttävä tämä jumalallinen predestinaatio, vaan teillä on täysi vapaus Ajatuksensuuntaajain ohjelma miltä hyvänsä osin tai kokonaan hylätä. Ajatuksensuuntaajien tehtävänä on saada aikaan sellaisia mielessä tapahtuvia muutoksia ja suorittaa sellaisia hengellisiä järjestelyjä, joihin te voitte mieluusti suostua, jotta ne sillä keinoin pääsisivät paremmin vaikuttamaan persoonallisuuden suunnistautumiseen. Mutta missään olosuhteissa nämä jumalalliset Opastajat eivät koskaan pyri hyötymään kustannuksellanne eivätkä muutoinkaan valintoja ja päätöksiä tehdessänne mielivaltaisesti teihin vaikuttamaan. Suuntaajat kunnioittavat persoonallisuudelle kuuluvaa itsemääräämisoikeuttanne; ne noudattavat aina nöyrästi teidän tahtoanne.
Ne ovat sinnikkäitä, kekseliäitä ja
työskentelymenetelmiensä osalta täydellisiä, mutta koskaan ne eivät loukkaa
isäntänsä tahtotoiminnallista itseyttä. Jumalallinen Opastaja ei koskaan
hengellistä yhtäkään ihmistä vastoin tämän tahtoa, vaan eloonjääminen on
Jumalten lahja, jonka täytyy olla ajallisuuden luotujen haluama. Mitä hyvänsä
[sivu 1205]
Suuntaaja onkin onnistunut hyväksesi
tekemään, muistiinmerkinnät osoittavat viime kädessä kuitenkin, että
muodonmuutos toteutui, kun sinä siihen yhteistyöhaluisesti suostuit.
Muistiinmerkinnöissä tulet esiintymään Suuntaajan auliina kumppanina
ylösnousemukselliseen elämänvaiheeseen kuuluvan suunnattoman muodonmuutoksen
joka ainoan välivaiheen saavuttamisessa.
Suuntaaja ei pyri kontrolloimaan ajatteluanne sinänsä, vaan mieluumminkin hengellistämään sen, iäistämään sen. Sen paremmin enkelit kuin Suuntaajatkaan eivät pidä tehtävänään suoranaista ihmisen ajatteluun vaikuttamista, vaan se on sellainen persoonallisuuteen kuuluva etuoikeus, joka on vain ihmisellä. Suuntaajat omistautuvat ajatteluprosessinne kohentamiseen, modifioimiseen, suuntaamiseen ja koordinoimiseen, mutta eritoten ja aivan erityisesti ne antautuvat työhön, jonka tarkoituksena on eloonjäämistänne varten rakentaa elämänuranne hengellinen kaksoiskappale, morontiajäljenne oikeasta edistyvästä minuudestanne.
Suuntaajat toimivat ihmismielen korkeampia
tasoja edustavissa sfääreissä, joissa ne hellittämättä pyrkivät tuottamaan
morontiajäljenteen jokaisesta kuolevaisen älytoiminnan muodostamasta
käsityksestä. On näin ollen olemassa kaksi realiteettia, jotka jättävät
merkkinsä ihmisen mielen virtapiireihin ja pitävät niitä toimintansa keskiössä:
toinen on Elämänkantajien alkuperäisistä suunnitelmista kehittynyt kuolevaisen
minuus ja toinen on Diviningtonin ylevistä sfääreistä peräisin oleva kuolematon
entiteetti, Jumalan antama ihmisessä asuva lahja. Mutta kuolevainen minuus on
myös persoonallinen minuus; sillä on persoonallisuus.
Koska olet persoonallinen luotu, sinulla on mieli ja tahto. Koska Suuntaaja on esipersoonallinen luotu, sillä on esimieli ja esitahto. Jos mukaudut niin täydelleen Suuntaajan mieleen, että näette asiat kuin yksin silmin, silloin mielistänne tulee yksi mieli, ja sinä saat vahvistukseksesi Suuntaajan mielen. Jos sinun tahtosi sittemmin määrää ja vaatii panemaan toimeen tämän uuden eli yhteennivoutuneen mielen päätökset, silloin Suuntaajan esipersoonallinen tahto pääsee sinun päätöksesi myötä julki persoonallisuuden kautta, ja siltä osin kuin puhe on tästä nimenomaisesta hankkeesta, niin sinä ja Suuntaaja olette yksi. Sinun mielesi on päässyt virittäytymään jumaluuteen, ja Suuntaajan tahto on päässyt siihen, että se tulee julki persoonallisuuden kautta.
Siinä määrin
kuin äsken mainittu samaisuus toteutuu, samassa määrin olet mentaalisella
alueella lähestymässä olemassaolon morontiatasoa. Morontiamieli on termi, joka
merkitsee yhdessä toimivien, mutta toisistaan poikkeavaa aineellista ja
hengellistä olemusta olevien mielten substanssia ja kokonaissummaa. Morontiaäly
merkitseekin sen vuoksi sellaista paikallisuniversumissa tavattavaa kaksinaista
mieltä, jota hallitsee yksi tahto. Ja kuolevaisten kohdalla kysymys on
alkuperänsä osalta inhimillisestä tahdosta, josta on tulossa jumalallinen sen
myötä, että ihminen samastaa ihmismielen Jumalan mielellisyyteen.
3. YHTEISTYÖ SUUNTAAJAN KANSSA
Suuntaajat pelaavat aikakaudesta toiseen jatkuvaa, pyhää ja ylevää peliä; ne ovat mukana eräässä ajallisuuden ja avaruuden suurenmoisimmista hankkeista. Ja miten onnellisia ne ovatkaan, kun teidän yhteistyöhalukkuutenne sallii niiden antaa teille apua ajallisuudessa käytävissä lyhyissä kamppailuissanne samalla, kun ne itse jatkavat laajempien ikuisuustehtäviensä toimittamista. Mutta kun Suuntaaja koettaa kommunikoida kanssanne, käy tavallisesti niin, että sanoma hukkuu ihmismielen energiavirtojen aineellisiin pyörteisiin, ja kykenette vain satunnaisesti sieppaamaan kaikuna kuuluvan jumalallisen äänen, vain sen heiveröisen ja etäisen kaiun.
Miten hyvin Suuntaajasi onnistuu
yrityksessään luotsata sinut kuolevaisen elämän läpi ja saamaan aikaan
eloonjäämisesi, ei niinkään riipu uskomuksiasi edustavista teorioista kuin
päätöksistäsi, ratkaisuistasi ja horjumattomasta uskostasi. Kaikista
näistä persoonallisuuden kasvua osoittavista toimista tulee voimakkaasti
vaikuttavia tekijöitä, jotka auttavat edistymistäsi, sillä ne auttavat sinua
toimimaan yhdessä Suuntaajan kanssa, ne auttavat sinua lopettamaan
vastarintasi. Ajatuksensuuntaajat onnistuvat tai näyttävät epäonnistuvan
[sivu 1206]
maisissa hankkeissaan täsmälleen samassa määrin kuin kuolevaiset onnistuvat tai eivät onnistu toimimaan yhdessä sen järjestelmän kanssa, jonka avulla heitä on määrä viedä eteenpäin pitkin täydellisyyden saavuttamiseen johtavaa ylösnousemuksen tietä. Eloonjäämisen salaisuus on kiedottu ihmisen ylevimpään haluun, haluun olla Jumalan kaltainen, ja siihen liittyvään halukkuuteen tehdä ja olla kaikkea sitä, mikä on välttämätöntä, jotta tuo ylimpänä hallitseva halu lopulta täyttyisi.
Puhuessamme Suuntaajan onnistumisesta tai
epäonnistumisesta puhumme asiasta ihmisen eloonjäämisen kannalta. Suuntaajat
eivät koskaan epäonnistu; ne ovat jumalallista olemusta ja ne selviävät
jokaisesta hankkeestaan aina voittajina.
En voi olla toteamatta, että sangen monet
teistä tuhlaavat peräti paljon aikaa ja ajatusta elämän pikkuasioihin samalla,
kun jätätte lähes kokonaan vaille huomiota ikuista merkitystä omaavat, paljon
oleellisemmat seikat eli ne saavutukset, joissa on kysymys sopusointuisemman
toiminnallisen yhteisymmärryksen kehittymisestä itsenne ja Suuntaajienne
välille. Inhimillisen olemassaolon suuri tavoite on virittyminen sisimmässä olevan
Suuntaajan jumalallisuuteen. Ihminen on maisen elämän aikana saavuttanut
paljon, jos hän yltää totiseen ja ymmärtäväiseen pyhittäytymiseen sen
jumalallisen hengen ikuisiin päämääriin, joka odottaa ja työskentelee
mielessäsi. Mutta harras ja päättäväinen ponnistus ikuisen kohtalon
todellistamiseksi ei ole millään muotoa ristiriidassa hilpeän ja riemullisen
elämän eikä menestyksellisen ja kunniakkaan maisen elämänuran kanssa. Yhteistyö
Ajatuksensuuntaajan kanssa ei vaadi itsensä kiduttamista, tekohurskautta eikä
ulkokultaista ja huomiota herättävää itsensä alentamista. Ihanteellinen elämä
on mieluumminkin elämää, joka ilmenee rakastavana palvelemisena, kuin
olemassaoloa, jolle on ominaista pelokas epäröinti.
Se, että on hämmentynyt, on ymmällään; se, että on toisinaan jopa masennuksissa tai sekasorron tilassa, ei välttämättä ole merkki vastarinnasta sisimmässä olevan Suuntaajan johdatuksia kohtaan. Tällaiset asenteet saattavat toisinaan merkitä sitä, että aktiivinen yhteistyö jumalallisen Opastajan kanssa puuttuu, ja ne saattavat sen vuoksi jonkin verran viivästyttää hengellistä edistymistä, mutta tällaiset älyllis-emotionaaliset vaikeudet eivät ole vähäisimmässäkään määrin esteenä Jumalaa tuntevan sielun varmalle eloonjäämiselle. Koskaan ei tietämättömyys voi yksinään estää eloonjäämistä, eivätkä sitä liioin voi estää hämmentyneisyydestä johtuvat epäilykset eikä pelokas epävarmuus. Suuntaajalta tulevan johdatuksen tietoinen vastustaminen vain voi estää kehittyvän kuolemattoman sielun eloonjäämisen.
Sinun ei tule suhtautua Suuntaajasi kanssa
harjoittamaasi yhteistyöhön kuin kysymyksessä olisi kovinkin tietoinen
prosessi, sillä sitä se ei ole. Mutta motiivisi ja päätöksesi, uskollisuutta
ilmentävät ratkaisusi ja ylevimmät halusi ovat kyllä sitä, mitä todellisella ja
tehokkaalla yhteistyöllä tarkoitetaan. Voit tietoisesti lisätä harmoniaa itsesi
ja Suuntaajan välillä sillä, että
1. Päätät vastata jumalalliseen johdatukseen;
vilpittömästi perustat ihmiselämäsi korkeimmalle tietoisuudelle totuudesta,
kauneudesta ja hyvyydestä ja sitten viisauden, palvonnan, uskon ja rakkauden
avulla sovitat nämä jumalallisuudesta kertovat ominaisuudet yhteen.
2. Rakastat Jumalaa ja haluat olla hänen
kaltaisensa -- aidosti toteat taivaallisen Vanhemman olevan jumalallinen isäsi
ja rakastaen palvot häntä.
3. Rakastat ihmistä ja tahdot vakavissasi
palvella häntä -- täydestä sydämestäsi toteat ihmisten olevan veljiä, mihin
liittyy älyllinen ja viisas kiintymys jokaista kaltaistasi kuolevaista kohtaan.
4. Riemumielin hyväksyt kosmisen
kansalaisuuden -- toteat rehellisesti aste asteelta enenevät velvollisuutesi
Korkeinta Olentoa kohtaan, tiedostat evolutionaarisen ihmisen ja kehittyvän
Jumaluuden välisen keskinäisen riippuvaisuussuhteen. Tällöin on käsillä
kosmisen moraalisuuden synty ja universaalisen vastuullisuuden orastava
tajuaminen.
[sivu 1207]
4. SUUNTAAJAN TYÖSKENTELY MIELESSÄ
Suuntaajat kykenevät ottamaan vastaan ajallisuuden ja avaruuden päävirtapiirejä myöten katkeamattomana virtana saapuvan kosmisen tietoaineiston. Niillä on täysimittainen yhteys universumien henkitietoaineistoon ja -energiaan. Mutta kuolevaiskohteidensa mieleen nämä voimalliset asujaimet eivät kykene välittämään kovinkaan paljon tästä viisauden ja totuuden runsaudesta siksi, että ihminen ja Suuntaaja ovat olemukseltaan varsin erilaisia ja siksi, että ihmiseltä puuttuu herkkyyttä Suuntaajan tunnistamiseen.
Mitä Ajatuksensuuntaaja taukoamatta tekee, on että se ponnistelee mielesi hengellistämiseksi niin, että tuloksena on morontiasielusi. Mutta sinä itse olet tästä sisäisestä hoivasta enimmäkseen tietämätön. Olet kokolailla kykenemätön erottamaan oman aineellisen älytoimintasi aikaansaannosta sielusi ja Suuntaajan yhteisten toimien tuloksesta.
Tietyt ajatusten, päätelmien ja muiden mielikuvien päähänpälkähdykset ovat toisinaan Suuntaajan suora tai välillinen aikaansaannos, mutta kovasti paljon useammin ne ovat sellaisten ideoiden äkillistä tietoisuuteen putkahtamista, jotka ovat olleet muodostumassa yhdeksi kokonaisuudeksi pinnan alla olevilla mentaalisilla tasoilla, kehittyvän eläinperäisen mielen virtapiireihin luonnostaan kuuluvia luonnollisia ja jokapäiväisiä psyykkisen toiminnan ilmiöitä. (Alitajunnasta nousevista virtauksista poiketen Suuntaajan esittämät ilmoitukset ilmestyvät ylitajunnan maailmojen kautta.)
Uskokaa Suuntaajain huostaan kaikki mielen
asiat, jotka ovat tietoisuutta edustavan kuolleen tason takana. Sitten kun aika
on kypsä -- ellei tässä maailmassa, niin sitten mansiomaailmoissa -- ne
esittävät teille perusteellisen selvityksen asiainhoidostaan, ja lopulta ne
tulevat tuomaan esille ne merkitykset ja arvot, jotka niiden hoitoon ja
huostaan uskottiin. Jos jäätte eloon, ne herättävät kuolleista jokaisen
arvollisen aarteen, joka kuolevaisen mieleen kätkeytyy.
Inhimillisen ja jumalallisen, ihmisen ja Jumalan, välillä on valtava kuilu. Urantian ihmisrodut ovat niin laajassa määrin kemiallisesti ja sähköisesti säädeltyjä, yleisessä käyttäytymisessään niin suuresti eläimen kaltaisia, tavallisissa reagoinneissaan niin tunnekylläisiä, että Opastajien on äärimmäisen vaikea opastaa ja ohjata heitä. Teistä puuttuu niin paljon rohkeaa päättäväisyyttä ja pyhittynyttä yhteistyöhalua, että sisimmässä asuvien Suuntaajienne on kutakuinkin mahdotonta kommunikoida suoraan ihmismielen kanssa. Ja silloinkin, kun niille avautuu mahdollisuus väläyttää kehittyvälle kuolevaisen sielulle pilkahdus uutta totuutta, tämä hengellinen ilmoitus monessakin tapauksessa niin sokaisee luodun, että se saa aikaan fanaattisuutena ilmenevän mullistuksen tai panee alulle jonkin muun seurauksiltaan katastrofaalisen älyllisen kumouksen. Moni uusi uskonto ja moni kummallinen "ismi" on saanut alkunsa Ajatuksensuuntaajien keskenjääneistä, epätäydellisistä, väärin käsitetyistä ja vääristyneistä viesteistä.
Jerusemin
aikakirjojen mukaan on jo monien tuhansien vuosien aikana jokaisen uuden
sukupolven keskuudessa elänyt aina vain harvemmassa olentoja, jotka voivat
vaaratta toimia omatoimisten Suuntaajien kanssa. Tämä on hälyttävä näkymä, ja
Satanian valvovat persoonallisuudet suhtautuvatkin suopeasti niihin muutamien
lähimpien planetaaristen valvojienne tekemiin ehdotuksiin, jotka suosittelevat,
että ryhdyttäisiin toimenpiteisiin Urantian rotuihin kuuluvien korkeampien
hengellisten tyyppien vaalimiseksi ja säilyttämiseksi.
SUUNTAAJAN OPASTUKSESTA
Älkää sekoittako ja sotkeko Suuntaajan
tehtävää ja vaikutusta siihen, mitä yleisesti kutsutaan omaksitunnoksi. Niiden
välillä ei vallitse suoranaista yhteyttä. Omatunto
[sivu 1208]
on inhimillinen ja puhtaasti psyykkinen
reaktio. Sitä ei pidä halveksia, mutta se tuskin on ääni, jolla Jumala puhuu
sielulle, kun sen sijaan Suuntaajan ääni sitä totisesti olisi, jos tämä ääni
olisi kuultavissa. Omatunto tosiaankin kehottaa teitä tekemään oikein; mutta
Suuntaaja koettaa sen lisäksi kertoa teille, mikä todellakin on oikein. Se
toisin sanoen kertoo, mikä on oikein, kunhan ja sikäli kuin kykenette tajuamaan
Opastajan johdatuksen.
Ihmisen unikokemukset, tuo koordinoimattoman nukkuvan mielen sekava ja epäyhtenäinen kuvien virta, ovat mainiona todistuksena siitä, etteivät Suuntaajat kykene harmonisoimaan ja yhdistämään ihmismielessä vaikuttavia eri suuntiin vetäviä tekijöitä. Suuntaajat eivät yksinkertaisesti voi -- yhden ainoan elämänkaaren puitteissa -- mielivaltaisesti koordinoida ja synkronoida kahta niin erilaista ja toisistaan poikkeavaa ajattelutapatyyppiä kuin ihmisen ja jumaluuden ajattelun. Milloin ne sellaiseen kykenevät, niin kuin ne ovat toisinaan kyenneet, tällaiset sielut temmataan suoraan mansiomaailmoihin ilman, että niiden tarvitsee käydä läpi kuoleman kokemusta.
Suuntaaja pyrkii ihmisen nukkuessa saamaan aikaan tuloksia vain siinä, minkä Suuntaajan asumuksena olevan persoonallisuuden tahto on aikaisemmin täysin hyväksynyt täyden valvetilan aikaisessa tietoisuudessa tehdyin päätöksin ja valinnoin, ja jotka päätökset ja valinnat ovat tässä yhteydessä löytäneet sijan supermielen maailmoissa, sillä yhteydenpitoalueella, joka edustaa inhimillisen ja jumalallisen keskinäissuhteita.
Kuolevaisisäntiensä nukkuessa Suuntaajat yrittävät tallentaa omat luomuksensa aineellisen mielen ylemmille tasoille, ja jotkin irvokkaat unenne ovat merkki siitä, että ne epäonnistuivat tehokkaan yhteyden saamisessa. Unimaailman mielettömyydet eivät kerro vain julkipääsemättömien emootioiden aiheuttamasta paineesta, vaan ne todistavat myös siitä, miten tavattomasti Suuntaajien esittämien hengellisten käsitysten esiintuonnit vääristyvät. Omat intohimonne, viettinne ja muut synnynnäiset taipumuksenne muuntuvat unikuviksi ja panevat edustamansa ilmitulemattomat halunsa niiden jumalallisten sanomien tilalle, joita sisäiset asujaimet koettavat tiedottoman unen aikana kirjoittaa psyyken muistikirjaan.
On äärimmäisen vaarallista esittää olettamuksia siitä, mikä unielämässä on Suuntaajasta lähtöisin olevaa sisältöä. Suuntaajat toki työskentelevät nukkuessanne, mutta tavalliset unikokemuksenne ovat puhtaasti fysiologisia ja psykologisia ilmiöitä. Samoin on uskaliasta pyrkiä erottamaan Suuntaajien esittämien käsitysten rekisteröitymistä kuolevaisen omantunnon esittämien käskyjen enemmän tai vähemmän jatkuvasta ja tietoisesta vastaanottamisesta. Nämä ovat ongelmia, jotka on ratkaistava yksilökohtaisen arvioinnin ja henkilökohtaisen päätöksenteon tietä. Mutta on parempi, että ihminen erehtyy hylkäämään, mitä Suuntaaja esittää, siksi, että hän uskoo sen olevan pelkästään ihmisestä itsestään lähtöisin oleva kokemus, kuin että hän kömmähtää ylentämään kuolevaisen mielestä lähtevän reaktion jumalallisen arvokkuuden korkeuksiin. Muistakaa, että Ajatuksensuuntaajan vaikutus on enimmältään, jos kohta ei kokonaan, ylitajunnallinen kokemus.
Vaihtelevassa määrin ja aina vain enemmän,
sitä mukaa kun nousette psyykkisiä kehiä ylöspäin, kommunikoitte -- toisinaan
suoraan, mutta useimmiten epäsuorasti -- Suuntaajanne kanssa. Mutta on
vaarallista elätellä sellaista ajatusta, että jokainen ihmismielestä alkunsa
saava uusi käsitys olisi Suuntaajan sanelema. Teidän luokkaanne kuuluvien
olentojen kohdalla se, jota pidätte Suuntaajan äänenä, on todellisuudessa
useimmiten peräisin omasta järjestänne. Liikumme pettävällä maaperällä, ja
jokaisen ihmisolennon pitää omalta kohdaltaan ratkaista nämä ongelmat
luonnollisen ihmisviisautensa ja ihmisen yläpuolelta olevan ymmärryksen mukaan.
Sen ihmisen Suuntaajalla, jonka kautta tämä
viesti toimitetaan, on näin laaja toimintavapaus siksi, että tämä ihminen on
lähes täysin piittaamatta Suuntaajan sisäisen läsnäolon kaikista ulospäin
näkyvistä ilmentymistä.
[sivu 1209]
On tosiaankin
onnekasta, että hän tietoisuuden tasolla pysyy täysin välinpitämättömänä koko
toimitusta kohtaan. Hänellä on yksi oman aikansa ja sukupolvensa kokeneimmista
Suuntaajista, ja silti hänen passiivinen reagointinsa ja hänen epäaktiivinen
suhtautumisensa niihin ilmiöihin, jotka liittyvät tämän monitaitoisen
Suuntaajan olemiseen hänen mielessään, on kohtalonsuojelijan lausuman
käsityksen mukaan harvinainen ja satunnainen reaktio. Ja tästä kaikesta
muodostuu asiaan vaikuttavien tekijöiden suotuisa koordinoituminen, suotuisa
sekä korkeammassa toimintasfäärissä vaikuttavalle Suuntaajalle että kyseiselle
ihmisosapuolelle hänen terveyttään, tehokkuuttaan ja mielentyyneyttään
ajatellen.
Aineellisessa maailmassa saavutettava persoonallisuuden todellistumisen kokonaismäärä sisältyy kuolevaisen potentiaalisuuteen kuuluvien seitsemän psyykkisen kehän peräjälkeen tapahtuvaan valloittamiseen. Pääsy seitsemännelle kehälle merkitsee varsinaista ihmispersoonallisuuden toiminnan alkamista. Ensimmäisen kehän loppuunsuorittaminen merkitsee, että kuolevainen olento on jo verrattain kypsä. Vaikkei kosmista kasvua edustavien seitsemän kehän läpikäyminen olekaan samaa kuin Suuntaajaan fuusioituminen, näiden kehien hallinta merkitsee kuitenkin Suuntaajaan fuusioitumisen esivaiheiden saavuttamista.
Suuntaaja on tasavertainen kumppanisi näiden
seitsemän kehän saavuttamisessa -- kuolevaisen suhteellisen kypsyyden
toteutumisessa. Suuntaaja nousee kanssasi nämä kehät seitsemänneltä
ensimmäiselle, mutta se edistyy korkeimmuutta ja omatoimisuutta osoittavaan
asemaan täysin siitä riippumatta, harjoittaako kuolevaisen mieli sen kanssa
aktiivista yhteistyötä vai ei.
Psyykkiset kehät eivät ole pelkästään älyllisiä, eivät liioin täysin morontiaalisia, vaan niiden kohdalla on kysymys persoonallisuuden statuksesta, mielen saavuttamasta tasosta, sielun kasvusta ja suuntaajavirittyneisyydestä. Näiden kehien menestyksellinen läpikäyminen edellyttää koko persoonallisuuden, ei pelkästään sen jonkin osa-alueen, harmonista toimintaa. Osien kasvu ei ole samaa kuin aito kokonaisuuden kypsyminen. Todellisuudessa osat kasvavat sitä mukaa kuin minuuden kokonaisuus -- koko minuus -- aineellinen, älyllinen ja hengellinen minuus, avartuu.
Kun älyllisen puolen kehitys etenee
hengellisen puolen kehitystä nopeammin, sellainen tilanne tekee kommunikoinnin
Ajatuksensuuntaajan kanssa sekä vaikeaksi että vaaralliseksi. Samoin
ylihengellinen kehitys tuottaa sekin helposti fanaattisen ja vääristyneen
tulkinnan jumalallisen asujaimen henkisistä johdatuksista. Hengellisen
kapasiteetin puute tekee erittäin vaikeaksi välittää tällaiselle aineelliselle
järjelle ylitajunnassa piileviä hengellisiä totuuksia. Tavoiltaan puhtaassa,
hermoenergioiltaan vakaassa ja kemiallisilta toiminnoiltaan tasapainoisessa ruumiissa
olevalle täydellisen tasapainoiselle mielelle voidaan -- kun fyysiset,
mentaaliset ja hengelliset kyvyt ovat kehitystä edustavassa kolmiyhteisessä
harmoniassa -- antaa suurin mahdollinen määrä valoa ja totuutta niin, että
tämän olennon todellista hyvinvointia uhkaava ajallinen vaara tai riski on
pienin mahdollinen. Tällaisen tasapainoisen kasvun tietä ihminen nousee
planetaarisen edistymisen kehiä toisen toisensa jälkeen: seitsemänneltä
ensimmäiselle.
Suuntaajat ovat aina lähellä teitä ja osa teitä,
mutta vain harvoin ne kykenevät puhumaan teille suoraan niin kuin toinen olento
toiselle. Älylliset päätöksesi, moraaliset valintasi ja hengellinen kehityksesi
lisäävät kehä kehältä Suuntaajan kykyä toimia mielessäsi. Kehä kehältä nouset
tällä tavoin suuntaajayhteyden ja mielen virittyneisyyden alemmilta asteilta
ylöspäin niin, että Suuntaaja pystyy aina vain suurempaa elävyyttä ja
vakuuttavuutta osoittaen yhä paremmin tallentamaan määränpäästä laatimansa
kuvat tämän Jumalaa etsivän mieli-sielun kehkeytyvään tietoisuuteen.
[sivu 1210]
Jokainen tekemäsi päätös joko haittaa tai helpottaa Suuntaajan toimintaa. Nämä samaiset päätökset määräävät niin ikään sen, miten edistyt ihmisen saavutustasoa kuvastavilla kehillä. On totta, että päätöksen suurenmoisuudella, sillä, että se on yhteydessä kriisiin, on varsin paljon tekemistä sen kanssa, miten päätös vaikuttaa kehistä suoriutumiseen. Siitä huolimatta päätösten monilukuisuus, vähän väliä tapahtuvat toistot, itsepintaiset toistamiset, myös ne ovat oleellisen tärkeitä, jotta tällaisten reaktioiden tavaksimuodostuminen olisi varmaa.
Inhimillisen edistymisen seitsemän tason
tarkka määrittely on vaikeaa siitä syystä, että nämä tasot ovat
henkilökohtaisia. Ne ovat jokaisen yksilön kohdalla erilaisia, ja ne näyttävät
määräytyvän kunkin ihmisolennon kasvukapasiteetin mukaisesti. Näiden kosmisen
evoluution tasojen valloittaminen heijastuu kolmella tavalla:
1. Suuntaajavirittyneisyys. Henkistyvä
mieli lähenee suuntaajaläsnäoloa samassa suhteessa kuin se saavuttaa kehiä.
2. Sielun kehittyminen. Morontiasielun
ilmaantuminen osoittaa sitä laajuutta ja syvyyttä, jolla kehät hallitaan.
3. Persoonallisuuden todellisuus.
Minuuden reaalisuuden määrä määräytyy suoraan siitä, missä määrin kehät on
saatu haltuun. Persoonat käyvät yhä todellisemmiksi sitä mukaa, kun he nousevat
kuolevaisten olemassaolon seitsemänneltä tasolta ensimmäiselle tasolle.
Kehiä läpikäydessään aineellista evoluutiota edustava lapsi kasvaa kuolemattomuuspotentiaalin omaavaksi kypsäksi ihmiseksi. Seitsemäskehäläisen alkioasteella olevan olemuksen varjomainen todellisuus on väistymässä paikallisuniversumin kansalaisen esiin puhkeavan morontiaolemuksen yhä selvemmän julkitulon tieltä.
Vaikka ihmisen kasvua edustavien seitsemän
tason eli psyykkisen kehän täsmällinen määritteleminen onkin mahdotonta, on
kuitenkin luvallista hahmotella näiden kypsyyden todellistumisvaiheiden
enimmäis- ja vähimmäisrajat:
Seitsemäs kehä. Ihmiset astuvat tälle tasolle, kun heissä kehittyy
kyky tehdä henkilökohtainen valinta, yksilökohtainen päätös, kyky kantaa
moraalista vastuuta, ja kun heissä kehittyy kapasiteetti hengellisen
yksilöllisyyden saavuttamiseen. Tämä merkitsee sitä, että seitsemän
mielenauttajahenkeä toimivat viisaudenhengen johtamina yhdessä, että
kuolevainen luotu kytkeytyy Pyhän Hengen vaikutuspiiriin, sekä Urantialla sitä,
että Totuuden Henki alkaa toimia samalla, kun kuolevaisen mieleen otetaan
vastaan Ajatuksensuuntaaja. Astuminen seitsemännelle kehälle tekee
kuolevaisesta luodusta kiistämättömästi potentiaalisen
paikallisuniversumikansalaisen.
Kolmas kehä. Suuntaajan työskentely on paljon tehokkaampaa sitten,
kun taivaaseen nouseva ihminen saavuttaa kolmannen kehän ja saa
henkilökohtaisen kohtalonsuojelijaserafin. Vaikkei Suuntaajan ja
serafisuojelijan välillä mitään näkyvää ponnistusten yhteenkytkeytymistä
esiinnykään, ilmiselvää kohenemista on kuitenkin havaittavissa kaikilla
kosmisen tuloksiinpääsyn ja hengellisen kehittymisen osa-alueilla sen jälkeen,
kun henkilökohtainen serafihuolenpitäjä on osoitettu tehtäväänsä. Kun kolmas
kehä saavutetaan, Suuntaaja pyrkii jäljellä olevan maisen elämänvaiheen
kuluessa morontioimaan ihmisen mielen, selvittämään jäljellä olevat kehät ja
saavuttamaan jumalallis-inhimillisen yhteenliittymän viimeisen vaiheen ennen
kuin luonnollinen kuolema tämän ainutlaatuisen kumppanuussuhteen purkaa.
Ensimmäinen kehä. Suuntaaja ei yleensä voi puhua suoraan ja
välittömästi kanssasi ennen kuin saavutat asteittain etenevän
kuolevaiskehityksen ensimmäisen ja viimeisen kehän. Tämä taso edustaa mielen ja
Suuntaajan välisen suhteen korkeinta mahdollista todellistumista ihmisen
kokemuksessa ennen kuin kehittyvä morontiasielu vapautuu siitä aineellisesta
ruumiista, johon se on puettu. Mitä mieleen,
[sivu 1211]
emootioihin ja kosmiseen ymmärrykseen tulee,
niin tätä ensimmäisen psyykkisen kehän saavuttamista lähemmäksi eivät
aineellinen mieli ja henkeä oleva Suuntaaja ihmisen kokemuksessa pääse.
Saattaisi kukaties olla parempi nimittää näitä kuolevaisen edistymisen psyykkisiä kehiä kosmisiksi tasoiksi -- aktuaalisiksi merkityksen ymmärryksiksi ja arvon tajuamisiksi, jotka merkitsevät sitä, että askel askeleelta päästään lähemmäksi morontiatietoisuutta evolutionaarisen sielun orastavasta suhteesta kehkeytyvään Korkeimpaan Olentoon. Ja juuri tämän suhteen takia on aineelliselle mielelle iäti mahdotonta tyhjentävästi selittää kosmisten kehien merkitystä. Puheena olevat kehien saavuttamiset liittyvät jumalatietoisuuteen vain suhteellisesti. Seitsemäs- tai kuudeskehäläinen voi olla miltei yhtä totisesti Jumalaa tunteva -- tietoinen pojan asemastaan -- kuin on tois- tai ensikehäläinen, mutta tällaiset alemman kehän olennot ovat huomattavasti vähemmän tietoisia kokemuksellisesta suhteesta Korkeimpaan Olentoon, eli universumin kansalaisuudesta. Näiden kosmisten kehien saavuttamisesta tulee osa taivasmatkalaisten mansiomaailmakokemusta, elleivät he jo ennen luonnollista kuolemaa onnistu niitä saavuttamaan.
Uskon antama motivaatio kokemuksellistaa täysimääräisen ymmärryksen ihmisen asemasta Jumalan poikana, mutta toiminta, päätösten toteuttaminen, on olennaisen tärkeää sille, että kehityksen kautta saavutetaan tietoisuus vähä vähältä kasvavasta sukulaisuudesta Korkeimman Olennon kosmisen aktuaalisuuden kanssa. Hengellisessä maailmassa usko muuntaa potentiaalit aktuaaleiksi, mutta potentiaaleista tulee Korkeimman finiittisissä maailmoissa aktuaaleja vain valintakokemuksen todellistumisen myötä ja sen kautta. Mutta persoonallisuustoiminnassa päätös Jumalan tahdon noudattamisesta liittää hengellisen uskon aineellisiin päätöksiin ja tarjoaa näin ollen jumalallisen ja hengellisen tukipisteen, jolta jumalakaipuun inhimillinen ja aineellinen vipusin voi toimia entistäkin tuloksekkaammin. Tällainen aineellisten ja hengellisten voimien viisas koordinoiminen lisää suuresti sekä Korkeimman kosmista käsittämistä että Paratiisin Jumaluuksien morontiaalista ymmärtämistä.
Kosmisten kehien hallinta on yhteydessä morontiasielun määrälliseen kasvuun, korkeimpien merkitysten käsittämiseen. Mutta tämän kuolemattoman sielun laadullinen status on täysin riippuvainen siitä, minkälaisen otteen elävä usko on saanut siitä paratiisipotentiaalisesta fakta-arvosta, että kuolevainen ihminen on ikuisen Jumalan poika. Niinpä seitsemäskehäläinen jatkaakin matkaansa mansiomaailmoihin päästäkseen entistä suurempaan kosmisen kasvun määrälliseen todellistumiseen, niin kuin tekee tois- tai jopa ensikehäläinenkin.
Kosmisten kehien saavuttamisen ja aktuaalisen hengellis-uskonnollisen kokemuksen välillä vallitsee vain epäsuora yhteys. Tällaiset saavuttamiset ovat vastavuoroisia ja sen vuoksi molemminpuolin hyödyllisiä. Puhtaasti hengellisellä kehityksellä saattaa olla planeetan aineellisen hyvinvoinnin kanssa vain vähän tekemistä, mutta kehien saavuttaminen lisää aina inhimillisen menestyksen ja kuolevaisen suoritusten potentiaalia.
Seitsemänneltä kehältä kolmannelle kehälle
ilmenee seitsemän mielenauttajahengen yhä laajempaa ja yhdistyneempää toimintaa
sen tehtävän merkeissä, joka tähtää kuolevaismielen vierottamiseen riippuvuudestaan
aineellisten elämänmekanismien asettamista realiteeteista ennakkotoimenpiteenä
yhä laajempaa kokemuksen morontiatasoihin tutustuttamista varten. Kolmannesta
kehästä alkaen mielenauttajien vaikutus aste asteelta vähenee.
Seitsemän kehää kattavat kuolevaisen olennon
kokemuksen, joka ulottuu korkeimmalta puhtaasti eläimelliseltä tasolta
alimmalle varsinaiselle kontaktuaaliselle morontiatasolle, jolla minätietoisuus
on persoonallisuuskokemus. Ensimmäisen kosmisen kehän hallinta on merkki esimorontiaalisen
kuolevaiskypsyyden saavuttamisesta, ja se merkitsee sitä, että
mielenauttajahenkien yhteennivoutuva hoiva päättyy siinä merkityksessä, että se
on muut poissulkevaa mielitoimintana ilmenevää ihmispersoonallisuudessa
vaikuttamista. Mielestä tulee ensimmäisen kehän
[sivu 1212]
tuolla puolen yhä enemmän evoluution morontiavaiheelle ominaisen älyllisyyden kaltaista, mikä puolestaan on kosmisen mielen ja mielenauttajia ylempänä olevan paikallisuniversumin Luovan Hengen antimen yhteinen hoivamuoto.
Suuntaajien
yksilökohtaisen elämänuran suuriin päiviin kuuluu ensinnäkin se päivä, jolloin
ihmiskohde rynnistää kolmannelle psyykkiselle kehälle ja varmistaa niin
tehdessään Opastajan omatoimisuuden ja toiminnan entistä laajemmat ulottuvuudet
(siinä tapauksessa, ettei tämä asujain jo tätä ennen ollut omatoiminen).
Seuraava suuri päivä on silloin, kun ihmisosapuoli yltää ensimmäiselle
psyykkiselle kehälle ja Suuntaaja ja ihminen sen myötä kykenevät ainakin
jonkinasteiseen keskinäiseen yhteydenpitoon. Ja lopulta koittaa se suuri päivä,
kun he lopullisesti ja ikuisiksi ajoiksi fuusioituvat.
7. KUOLEMATTOMUUDEN SAAVUTTAMINEN
Seitsemän kosmisen kehän suorittaminen ei ole samaa kuin suuntaajafuusio. Urantialla elää monia kuolevaisia, jotka ovat saavuttaneet kehänsä, mutta fuusio riippuu silti vielä muista, suuremmista ja ylevämmistä, hengellisistä saavutuksista eli sellaisen tilanteen saavuttamisesta, että kuolevaisen olennon tahto virittyy lopullisesti ja täysimääräisesti Jumalan tahtoon, sellaisena kuin tämä tahto esiintyy Ajatuksensuuntaajassa.
Kun ihmisolento on kulkenut kosmisen tuloksiinpääsyn kehät loppuun ja kun kuolevaisen tahdon tekemä lopullinen valinta lisäksi sallii sen, että Suuntaaja kehitykseen perustuvan ja fyysisen elämän kuluessa vie päätökseen ihmisen identiteetin yhdistämisen morontiaaliseen sieluun, niin tällaiset sielun ja Suuntaajan väliset täyttymyksen saavuttaneet yhdistymät jatkavat itsenäisesti matkaansa mansiomaailmoihin, ja Uversasta annetaan sitten valtuutus, joka oikeuttaa Suuntaajan ja morontiaalisen sielun välittömään fuusioitumiseen. Tällainen fyysisen elämän aikana tapahtuva fuusio kuluttaa aineellisen ruumiin yhdessä silmänräpäyksessä loppuun. Tällaisen näytelmän mahdolliset silminnäkijät havaitsisivat tällöin vain, miten taivaaseen siirtyvä kuolevainen katoaa "tulisissa vaunuissa".
Useimmat kohteensa Urantialta taivaaseen
siirtäneet Suuntaajat ovat olleet erittäin kokeneita ja muistiinmerkintöjen
mukaan asuneet lukuisissa kuolevaisissa muilla sfääreillä. Muistakaa, että
Suuntaajat sellaisilla planeetoilla, joilla niitä annetaan vain lainaksi,
saavat arvokasta kokemusta kuolevaisessa-asumisesta. Ei siis ole niin, että
Suuntaajat saisivat kokemusta edistynyttä toimintaansa varten vain niissä
kuolevaiskohteissa, jotka eivät jää eloon.
Kuolevaiseen fuusioiduttuaan Suuntaajien kohtalo ja kokemus ovat yhtä kuin teidän kohtalonne ja kokemuksenne; ne ovat te. Kuolemattoman morontiasielun ja siihen liittyvän Suuntaajan fuusioitumisen jälkeen kaikista toisen kokemuksista ja kaikista toisen arvoista tulee lopulta myös toisen omaisuutta, joten nämä kaksi ovat aktuaalisesti yksi entiteetti. Tämä uusi olento on tietyssä mielessä ikuisesta menneisyydestä, yhtä hyvin kuin hän on ikuista tulevaisuutta varten. Kaikesta eloonjäävässä sielussa kerran olleesta ihmisperäisestä ja kaikesta siitä, mikä Suuntaajassa on kokemuksellisesti jumalallista, tulee nyt uuden ja iäti ylöspäin nousevan universumipersoonallisuuden aktuaalista omaisuutta. Mutta Suuntaaja voi kullakin universumitasolla varustaa uuden olennon vain niillä ominaisuuksilla, joilla on kyseisellä tasolla merkitystä ja arvoa. Absoluuttinen ykseys jumalallisen Opastajan kanssa, Suuntaaja-saaman täysimääräinen loppuunammentaminen, on saavutettavissa vasta ikuisuudessa sen jälkeen, kun Universaalinen Isä, henkien Isä, näiden jumalallisten lahjojen ikuinen lähde, on lopullisesti saavutettu.
Kun kehittyvä sielu ja jumalallinen Suuntaaja
lopullisesti ja iäksi fuusioituvat, kumpikin saa toisen koettavissaolevat
ominaisuudet. Tämä koordinoitumista merkitsevä persoonallisuus omaa koko sen
kuolemasta selviytyneen kokemusperäisen muistiaineiston, joka kerran oli sen
esivaiheena olleen kuolevaismielen hallussa ja joka sitten kätkeytyi
morontiasieluun. Ja sen lisäksi tämä potentiaalinen finaliitti sulkee sisäänsä
koko sen kokemusperäisen muistiaineiston,
[sivu 1213]
jonka Suuntaaja on kerännyt koko siltä
ajalta, jonka se on toiminut kuolevaisten sisimmässä. Mutta vaatii tulevan
ikuisuuden ennen kuin Suuntaaja koskaan voi varustaa persoonallisuuskumppanuuden
niillä merkityksillä ja arvoilla, jotka jumalallinen Opastaja tuo esille
menneestä ikuisuudesta.
Mutta urantialaisten valtavan enemmistön kohdalla Suuntaajan täytyy kärsivällisesti odottaa kuoleman suomaa vapahdusta. Sen täytyy odottaa kehkeytyvän sielun vapautumista aineelliseen olemassaolojärjestykseenne luontaisesti kuuluvien energiajärjestelmien ja kemiallisten voimien kutakuinkin täysimääräisestä herruudesta. Merkittävin vaikeus, jonka kohtaatte yhteydenpidossanne Suuntaajan kanssa, onkin juuri tämä luontainen aineellinen olemuksenne. Perin harvat kuolevaiset ovat todellisia ajattelijoita; te ette kehitä ja harjaannuta mieltänne hengellisesti niin pitkälle, että muodostuisi suotuisa yhteys jumalallisiin Suuntaajiin. Ihmismielen korva on miltei kuuro niille hengellisille vetoomuksille, jotka Suuntaaja kääntää armolahjojen Isän universaalisten rakkauden viestilähetysten sisältämistä moninaisista sanomista. Suuntaajan on melkein mahdotonta tallentaa näitä innoittavia henkisiä johdatuksia eläinperäiseen mieleen, joka niin perin juurin on fyysiseen puoleenne kuuluvien kemiallisten ja sähköisten voimien hallitsema.
Suuntaajista on ilo rakentaa yhteys kuolevaisen mieleen, mutta niiden täytyy kärsivällisesti odottaa ne pitkät hiljaiselon vuodet, joiden aikana ne eivät kykene murtautumaan eläinperäisen vastarinnan läpi ja kommunikoimaan suoraan kanssanne. Mitä korkeammalle Ajatuksensuuntaajat nousevat palveluasteikossa, sitä tehokkaammiksi ne käyvät. Mutta koskaan ne eivät lihallisessa hahmossa eläessänne kykene tervehtimään teitä samanlaisella täydellä, myötätuntoisella ja paljon puhuvalla kiintymyksellä, johon ne kykenevät, kun te mansiomaailmoissa kohtaatte ne mielestä mieleen.
Kuolevaisena viettämäsi elämän aikana aineellinen ruumis ja mieli erottavat sinut Suuntaajastasi ja estävät vapaan yhteydenpidon. Kuoleman jälkeen, ikuisen fuusion tapahduttua, sinä ja Suuntaaja olette yksi -- teitä ei voi pitää eri olentoina -- eikä näin ollen mitään tarvetta kommunikointiin ole siinä muodossa kuin te sen ymmärtäisitte.
Vaikka Suuntaajan ääni aina kaikuukin
sisimmässänne, useimmat teistä sitä tuskin koskaan elinaikananne kuulette.
Kolmannen ja toisen saavutuskehän alapuolella olevat kuulevat välitöntä
Suuntaajan ääntä tuskin muulloin kuin äärimmäisen kaipauksen hetkinä,
kohtalokkaassa tilanteessa ja ratkaisevan päätöksenteon jälkeen.
Kun kysymyksessä on se hetki, jolloin
kohtalon varajoukkoihin kuuluvan kuolevaisen mielen ja planeetan valvojien
välinen yhteys joko kytketään tai puretaan, on ihmisen sisimmässä oleva
Suuntaaja joskus sellaisessa asemassa, että se onnistuu lähettämään viestin
kuolevaisosapuolelle. Urantialla muuan omatoiminen Suuntaaja lähetti jokin aika
sitten mainitunlaisen sanoman ihmiskumppanille, kohtalon varajoukkojen jäsenelle.
Tämän viestin johdanto oli puettu seuraaviksi sanoiksi: "Ja nyt pyydän,
että hartaan kiintymykseni kohteelle vahinkoa tuottamatta ja häntä
vaarantamatta ja ilman, että tarkoituksena olisi häntä ylen määrin ahdistaa tai
masentaa, välittäisitte hänelle nimissäni seuraavan vetoomukseni." Sen
jälkeen seurasi suurenmoisen koskettava ja vetoava kehotus. Suuntaaja pyysi
muun muassa "että hän entistä uskollisemmin antautuisi vilpittömään
yhteistyöhön kanssani, yhä iloisemmin mielin kestäisi asettamani tehtävät, yhä
uskollisemmin toteuttaisi järjestämäni ohjelman, yhä kärsivällisemmin kulkisi
asettamieni koettelemusten läpi, entistä sinnikkäämmin ja riemullisemmin
kulkisi valitsemaani polkua, yhä nöyremmin ottaisi vastaan sen häneen
kohdistuvan luottamuksen, joka loputtomien ponnistelujeni tuloksena kenties
tulee hänen osakseen -- tässä muodossa välittäkää kehotukseni sille ihmiselle,
joka on asuinsijani.
[sivu 1214]
Hänen ylleen minä vuodatan jumalallisen
hengen ylevimmän pyhittäytymisen ja kiintymyksen. Ja sanokaa rakastetulle
kohteelleni lisäksi, että tulen toimimaan viisaasti ja voimallisesti hamaan
loppuun asti, kunnes viimeinenkin maan päällä käytävä kamppailu on ohitse;
tulen olemaan uskollinen hoiviini uskottua persoonallisuutta kohtaan. Ja minä
annan hänelle kehotuksen jäädä eloon, annan hänelle kehotuksen olla tuottamatta
minulle pettymystä, ettei hän riistäisi minulta palkintoa kärsivällisestä ja
voimaperäisestä ponnistelustani. Riippuu ihmistahdosta, saavutammeko
persoonallisuuden. Kehä kehältä olen kärsivällisesti noussut tätä ihmismieltä,
ja minulla on todistus siitä, että saan kaltaisteni päällikön hyväksymisen.
Kehä kehältä kuljen eteenpäin tuomiota kohti. Iloisin mielin ja pelotta odotan
kohtalokasta nimenhuutoa. Olen valmis jättämään kaiken Päivien Muinaisten
tuomioistuinten ratkaistavaksi."
[Esittänyt muuan Orvontonin Yksinäinen Sanansaattaja.]