[sivu
164]
SEITSEMÄN SUPERUNIVERSUMIA
MITÄ Universaaliseen Isään tulee -- Isän ominaisuudessa --, hänen kannaltaan universumit ovat itse asiassa olemattomia; hän on tekemisissä vain persoonallisuuksien kanssa; hän on persoonallisuuksien Isä. Iankaikkisen Pojan ja Äärettömän Hengen kannalta -- luojakumppaneiden ominaisuudessa -- universumit paikantuvat ja yksilöityvät Luoja-Poikien ja Luovien Henkien yhteishallinnon alaisuudessa. Kysymystä Paratiisin-Kolminaisuuden kannalta tarkasteltaessa Havonan ulkopuolella on vain seitsemän asutettua universumia, ne seitsemän superuniversumia, joiden toimipiiriin kuuluu Havonan jälkeen seuraavan ensimmäisen avaruustason kehä. Seitsemän Valtiashenkeä säteilevät vaikutustaan Keskussaaresta ja muodostavat valtavasta luomistuloksesta sillä keinoin yhden jättiläismäisen pyörän, jonka napana on ikuinen Paratiisin Saari, jonka seitsemänä puolana ovat Seitsemän Valtiashengen säteilyvirrat ja jonka vanteena ovat suuruniversumin ulkoreunat.
Universaalisen luomuksen materialisoitumisen varhaisvaiheessa jo muotoutui superuniversumien organisoinnin ja hallinnon seitsenosainen rakennekaava. Ensimmäinen Havonan jälkeinen luomistulos jaettiin seitsemään suunnattoman suureen lohkoon, ja näiden superuniversumien hallitusten päämajamaailmat suunniteltiin ja rakennettiin. Nykyinen hallintojärjestelmä on ollut olemassa lähes ikuisuudesta alkaen, ja näiden seitsemän superuniversumin hallitsijoita kutsutaankin oikeutetusti Päivien Muinaisiksi.
Superuniversumeja
koskevasta valtavasta tietomäärästä voin toivoa kertovani teille vain vähän,
kautta kaikkien näiden maailmojen toimii kuitenkin älyperäisen valvonnan
menetelmä, joka kohdistuu sekä fyysisiin että hengellisiin voimiin, ja
universaalisen gravitaation vaikutukset tuntuvat siellä majesteettisella
voimalla ja täydellisessä harmoniassa. Teidän on tärkeä saada ensin riittävä
käsitys superuniversumialueitten fyysisestä rakenteesta ja aineellisesta
organisaatiosta, koska sen jälkeen olette valmiimpia ymmärtämään, mikä merkitys
on sillä suurenmoisella järjestelyllä, joka on pystytetty niiden hengelliseksi
hallitukseksi ja niiden tahdollisten olentojen älylliseksi edistämiseksi, jotka
asuvat kaikkialle näiden seitsemän superuniversumin eri puolille
sirottautuneilla myriadeilla asutuilla planeetoilla.
1. SUPERUNIVERSUMIEN AVARUUSTASO
Miljoonan tai miljardin lyhyen vuotenne
kuluessa eläneiden sukupolvien tekemien muistiinmerkintöjen, havaintojen ja
muistitietojen rajoittuneen kattavuuden perusteella ei voi muuta päätellä kuin,
että Urantia ja universumi, johon se kuuluu, ovat matkalla kohti tuntematonta
tehden pitkän ja kartoittamattoman sukelluksen uuteen avaruuteen. Mutta Uversan
merkintöjen mukaan, vanhempia havaintoja seuraillen, omaan luokkaani kuuluvien
olentojen laaja-alaisemman kokemuksen ja suorittamiemme laskelmien perusteella
sekä tuloksena näihin ja muihin havaintoihin pohjautuvista johtopäätöksistä
tiedämme universumeiden asettuneen järjestyneeksi, hyvin ymmärretyksi ja täysin
kontrolloiduksi kulkueeksi, joka majesteettisessa suurenmoisuudessaan kiertää
Ensimmäisen Suuren Lähteen ja Keskuksen sekä hänen asuinuniversuminsa ympäri.
[sivu 165]
Olemme kauan sitten havainneet seitsemän superuniversumin kulkevan suurta ellipsiä, jättiläismäistä ja pitkulaista kehää. Ei teidän aurinkokuntanne eivätkä muut ajallisuuden maailmat syöksy päätä pahkaa -- kartatta ja kompassitta -- kartoittamattomaan avaruuteen. Paikallisuniversumi, johon teidän järjestelmänne kuuluu, noudattaa määrättyä ja tiettyä vastapäiväistä kurssia pitkin sitä laajaa kehää, joka ympäröi keskusuniversumia. Tämä kosminen rata on täysin kartoitettu, ja superuniversumin tähtientutkijat tuntevat sen yhtä perinpohjin kuin Urantian astronomit tuntevat aurinkokuntanne muodostavien planeettojen radat.
Urantia sijaitsee sellaisessa
paikallisuniversumissa ja sellaisessa superuniversumissa, jotka eivät ole
täysin järjestyneet, ja paikallisuniversuminne on lukuisten vain osittain
valmiiden fyysisten luomusten välittömässä läheisyydessä. Kuulutte erääseen
vasta vähän aikaa sitten muotoutuneeseen universumiin. Mutta te ette tällä
hetkellä ole hallitsemattomasti syöksymässä kartoittamattomaan avaruuteen
ettekä sokeasti kieppumassa tuntemattomille alueille. Seuraatte
superuniversumien avaruustason täsmällistä ja ennalta määrättyä rataa. Nyt
olette kulkemassa täsmälleen saman avaruuden läpi, jota planeettajärjestelmänne
tai sen edeltäjät kulkivat aikoja sitten, ja jonakin päivänä kaukaisessa
tulevaisuudessa on järjestelmänne tai sen seuraaja jälleen halkova sitä samaa
avaruutta, jonka läpi te nyt sellaisella vauhdilla kiidätte.
Tänä aikakautena ja siten kuin suunta Urantialla käsitetään, superuniversumi numero yksi tekee kierrosta melkein suoraan pohjoiseen ollen jotakuinkin vastapäätä, idän suunnalla, Suurten Lähteiden ja Keskusten paratiisillista asuinsijaa ja Havonan keskusuniversumia. Tämä sijainti, samoin kuin vastaava sijainti läntisellä puolella, on kohta, jossa ajalliset sfäärit ovat fyysisessä mielessä lähimpänä ikuista Saarta. Superuniversumi numero kaksi on pohjoisessa valmistautuen kääntymään länteen, kun numero kolmella sen sijaan on nyt hallussaan suuren avaruusradan pohjoisin lohko, ja se on jo kääntynyt kaarteeseen, joka johtaa etelään. Numero neljä on menossa verrattain suoraviivaisesti kohti etelää, ja sen etummaiset alueet ovat nyt lähestymässä kohtaa, jossa ne ovat Suuria Keskuksia vastapäätä. Numero viisi on miltei jo jättänyt asemansa Keskuksien Keskusta vastapäätä jatkaessaan suoraviivaista eteläistä kurssiaan, joka edeltää kaarrosta itään päin. Numero kuusi täyttää suurimman osan eteläisestä kaarteesta, lohkon, jonka oma superuniversuminne on miltei jo sivuuttanut.
Nebadonin paikallisuniversuminne kuuluu Orvontoniin, seitsemänteen superuniversumiin, joka kiertää superuniversumien numero yksi ja numero kuusi välissä. Eikä ole kauan (meidän ajanlaskutapamme mukaan) siitä, kun se kiersi superuniversumien avaruustason kaakkoista kaarretta. Tänään aurinkokunta, johon Urantia kuuluu, on jo ohittanut muutamalla miljardilla vuodella eteläisen kaarteen, niin että juuri nyt olette etenemässä kaakkoiskaarteen tuolle puolen ja liikutte nopeasti pitkin pitkää ja verrattain suoraviivaista pohjoiseen johtavaa rataa. Orvonton tulee lukemattomat aikakaudet seuraamaan tätä miltei suoraa pohjoista kurssia.
Urantia kuuluu
järjestelmään, joka on keskustasta hyvän matkaa paikallisuniversuminne
rajavyöhykkeen suuntaan; ja paikallisuniversuminne matkaa nykyisin Orvontonin
äärireunoilla. Teidän takananne on vielä muita, mutta olette avaruudessa
kaukana niistä fyysisistä järjestelmistä, jotka kiertävät suurta kehää
verrattain lähellä Suurta Lähdettä ja Keskusta.
2. SUPERUNIVERSUMIEN ORGANISAATIO
Avaruuden asuttujen maailmojen sijainnin ja
todellisen lukumäärän tietää vain Universaalinen Isä; hän kutsuu niitä kaikkia
nimeltä ja numerolta. Minä voin esittää vain asuttujen tai
[sivu 166]
asuttaviksi kelvollisten planeettojen
summittaisen lukumäärän, sillä muutamilla paikallisuniversumeilla on älylliseen
elämään soveltuvia maailmoja enemmän kuin toisilla. Eikä kaikkia suunnitelmissa
olevia universumeja ole vielä organisoitu. Esittämieni arvioiden ainoana
tarkoituksena on sen vuoksi tarjota edes jonkinlainen käsitys aineellisen
luomistuloksen suunnattomuudesta.
Suuruniversumissa
on seitsemän superuniversumia, ja ne rakentuvat suurin piirtein seuraavalla
tavalla:
1. Järjestelmä.
Superhallituksen perusyksikkö koostuu noin tuhannesta asutetusta tai asutukseen
kelpaavasta maailmasta. Tähän ryhmään eivät kuulu leimuavat auringot, kylmät
maailmat, liian lähellä kuumia aurinkoja olevat planeetat eivätkä muut
luoduille olennoille soveltumattomat sfäärit. Näitä tuhatta elämän
ylläpitämiseen soveltuvaa maailmaa kutsutaan järjestelmäksi, mutta kun on
kysymys nuoremmasta järjestelmästä, saattaa olla, että vain verraten pieni määrä
näistä maailmoista on asuttuja. Kutakin asutettua planeettaa johtaa
Planeettaprinssi, ja jokaisen paikallisjärjestelmän päämajana on Järjestelmän
Hallitsijan hallitsema arkkitehtoninen sfääri.
2. Konstellaatio.
Sata järjestelmää (noin 100.000 asutettavaksi kelvollista planeettaa) muodostaa
konstellaation. Jokaisella konstellaatiolla on arkkitehtoninen
päämajasfäärinsä, ja sitä johtaa kolme Vorondadek-Poikaa, Kaikkein Korkeimmat.
Kullakin konstellaatiolla on myös Päivien Uskollinen tarkkailijana ja Paratiisin-Kolminaisuuden
suurlähettiläänä.
3. Paikallisuniversumi.
Sata konstellaatiota (noin 10.000.000 asutukseen kelpaavaa planeettaa)
muodostaa paikallisuniversumin. Kullakin paikallisuniversumilla on suurenmoinen
arkkitehtoninen päämajamaailmansa, ja sitä hallitsee yksi Mikaelien luokkaan
kuuluva Jumalan rinnakkainen Luoja-Poika. Kukin universumi saa nauttia
Paratiisin-Kolminaisuuden edustajan, Päivien Yhdistyneen, siunauksellisesta
läsnäolosta.
4. Piensektori.
Sata paikallisuniversumia (noin 1.000.000.000 asutettavaksi kelpaavaa
planeettaa) muodostaa superuniversumin hallituksen piensektorin. Sillä on ihana
päämajamaailma, josta sen hallitsijat, Päivien Äskettäiset, hoitavat
piensektorin asioita. Kunkin piensektorin päämajassa on kolme Päivien
Äskettäistä, Korkeinta Kolminaisuuden Persoonallisuutta.
5. Suursektori.
Sata piensektoria (noin 100.000.000.000 asutukseen soveltuvaa maailmaa)
muodostaa yhden suursektorin. Kukin suursektori omaa verrattoman päämajan, ja
sitä johtaa kolme Päivien Täydellistä, Korkeinta Kolminaisuuden
Persoonallisuutta.
6. Superuniversumi.
Kymmenen suursektoria (noin 1.000.000.000.000 asutettavaa planeettaa) muodostaa
superuniversumin. Jokaisella superuniversumilla on valtavan suuri ja loistava
päämajamaailmansa, ja sitä hallitsee kolme Päivien Muinaista.
7. Suuruniversumi.
Seitsemän superuniversumia muodostavat nykyisen järjestyneen suuruniversumin,
joka koostuu jokseenkin seitsemästäbiljoonasta asutettavaksi kelpaavasta
maailmasta ynnä arkkitehtonisista sfääreistä ja Havonan miljardista asutetusta
sfääristä. Superuniversumeja hallitsevat ja hallinnoivat Paratiisista käsin
epäsuorasti ja heijasteisesti Seitsemän Valtiashenkeä. Päivien Ikuiset
hallinnoivat suoraan Havonan miljardia maailmaa siten, että yksi tällainen
Korkein Kolminaisuuden Persoonallisuus johtaa yhtä tällaista täydellistä
sfääriä.
[sivu 167]
Jos
Paratiisi--Havonan sfäärit jätetään pois laskuista, universumiorganisaation
suunnitelmaan kuuluvat seuraavat yksiköt:
Superuniversumeja
7
Suursektoreja 70
Piensektoreja
7.000
Paikallisuniversumeja
700.000
Konstellaatioita
70.000.000
Paikallisjärjestelmiä
7.000.000.000
Asutettavia
planeettoja 7.000.000.000.000
Kunkin seitsemän
superuniversumin koostuma on likimain seuraavankaltainen:
Yksi järjestelmä
käsittää noin 1.000 maailmaa
Yksi
konstellaatio (100 järjestelmää) 100.000 maailmaa
Yksi universumi
(100 konstellaatiota) 10.000.000 maailmaa
Yksi piensektori
(100 universumia) 1.000.000.000 maailmaa
Yksi suursektori
(100 piensektoria) 100.000.000.000 maailmaa
Yksi
superuniversumi (10 suursektoria) 1.000.000.000.000 maailmaa
Kaikki tällaiset arviot ovat parhaimmillaankin
likimääräisiä, sillä kaiken aikaa on kehittymässä uusia järjestelmiä, samalla
kun toisia organisaatioita siirtyy väliaikaisesti pois aineellisen olemassaolon
piiristä.
Käytännöllisesti
katsoen kaikki Urantialla paljain silmin nähtävät tähtivaltakunnat kuuluvat
suuruniversumin seitsemänteen lohkoon, Orvontonin superuniversumiin. Laaja
Linnunradan tähtijärjestelmä edustaa Orvontonin keskusydintä, ja Linnunrata on
enimmältään paikallisuniversuminne rajojen ulkopuolella. Tämä aurinkojen,
avaruuden pimeitten saarekkeiden, kaksoistähtien, pallomaisten tähtiparvien,
tähtipilvien ja kierteisten ja muunkaltaisten tähtisumujen kokouma yhdessä
myriadien yksittäisten planeettojen kanssa muodostaa taskukellonkaltaisen,
pitkulaisen ympyrän muotoisen ryhmittymän, joka on noin yksi seitsemännes
kaikista asutetuista evolutionaarisista universumeista.
Katsellessanne
Urantian astronomisesta asemasta läheisten järjestelmien poikkileikkauksen läpi
kohti suurta Linnunrataa havaitsette, että Orvontonin sfäärit matkaavat laajaa
pitkulaista tasoa, jonka leveys on huomattavasti suurempi kuin sen paksuus ja
pituus paljon suurempi kuin leveys.
Niin kutsutun
Linnunradan havainnoiminen paljastaa, että Orvontonin tähtitiheys lisääntyy
suhteellisesti, kun taivaita tarkastellaan tietyllä suunnalla, kun tiheys sen
sijaan kummallakin sivustalla vähenee; tähtien ja muiden sfäärien määrä vähenee
mentäessä poispäin aineellisen superuniversumimme päätasosta. Tarkastelukulman
ollessa edullinen te tämän suurimman tähtitiheyden omaavan alueen keskuksen
läpi katsoessanne katselette kohti Jumalten asuinuniversumia ja kaiken
olevaisen keskusta.
Orvontonin
kymmenestä suurjakautumasta Urantian astronomit ovat tunnistaneet joten kuten
kahdeksan. Kumpaakin jäljellä olevaa on vaikea erottaa, sillä teidän on
pakostakin katseltava näitä ilmentymiä sisältäpäin. Mikäli voisitte tarkastella
Orvontonin superuniversumia kaukana avaruudessa olevasta sijaintipisteestä,
tunnistaisitte seitsemännen galaksin kymmenen suursektoria välittömästi.
[sivu 168]
Piensektorinne
pyörimisliikkeen keskus sijaitsee kaukana, Jousimiehen suunnattomassa ja
tiheässä tähtipilvessä, jota paikallisuniversuminne ja kaikki siihen liittyvät
luomukset kiertävät. Ja Jousimiehen laajan subgalaktisen systeemin
vastakkaisilta puolilta voitte havaita kaksi suurta tähtipilvien virtaa, jotka
purkautuvat suunnattomina tähdistä muodostuvina kielekkeinä.
Sen fyysisen
järjestelmän ydin, johon aurinkonne planeettoineen kuuluu, on entisen
Andronoverin tähtisumun keskusta. Tätä entistä kierteissumua sekoittavat
jossain määrin ne gravitaatiokentän äkilliset muutokset, jotka liittyivät oman
aurinkokuntanne syntyyn ja jotka aiheutti suuren naapuritähtisumun tulo
Andronoverin lähelle. Tämä tilanne, jossa yhteentörmäys oli lähellä, muutti
Andronoveria niin, että siitä tuli jossain mielessä pallomainen koostuma, mutta
se ei hävittänyt kokonaan aurinkojen ja niihin kuuluvien fyysisten ryhmien
kahdensuuntaista kulkua. Oman aurinkokuntanne sijainti on nyt likimain yhden
tällaisen sekaisin menneen spiraalinhaarakkeen keskivaiheilla. Se sijaitsee
jokseenkin puolimatkassa, kun kuljetaan tätä tähtivirtaa keskustasta sen
reunojen suuntaan.
Jousimiehen
sektori ja kaikki muut Orvontonin sektorit ja jakaumat kiertävät Uversaa, ja
Urantian tähtientutkijoiden hämminki johtuukin osaksi niistä harhoista ja
keskinäisistä vääristymistä, jotka aiheutuvat seuraavista moninaisista
kiertoliikkeistä:
1. Urantian
kierto aurinkonsa ympäri.
2.
Aurinkokuntanne kierto entisen Andronoverin tähtisumun ytimen ympäri.
3. Andronoverin
tähtiperheen ja siihen liittyvien tähtijoukkojen pyöriminen Nebadonin
tähtipilven yhdistyneen kierto- ja painovoimakeskuksen ympäri.
4. Nebadonin
paikallisen tähtipilven ja siihen liittyvien luomusten pyörimisliike
piensektorinsa Jousimiehessä olevan keskuksen ympäri.
5. Sadan
piensektorin -- Jousimies mukaan luettuna -- kiertoliike suursektorinsa ympäri.
6. Kymmenen
suursektorin kiertoliike -- niin kutsutut tähtiajautumiset -- Orvontonin
Uversa-päämajan ympäri.
7. Orvontonin ja
kuuden muun superuniversumin liike Paratiisin ja Havonan ympäri, super-universumien
avaruustason vastapäiväinen kiertosuunta.
Nämä
moninkertaiset liikkeet voidaan jaotella monella tavalla: Oman planeettanne ja
aurinkokuntanne avaruusradat ovat syntymässä saatuja, alkuperään kuuluvia.
Orvontonin absoluuttinen vastapäiväinen liike on niin ikään synnynnäistä,
kokonaisuniversumin arkkitehtonisiin suunnitelmiin luonnostaan kuuluvaa. Mutta
liikkeet, jotka sijoittuvat näiden väliin, ovat alkuperältään monitasoisia.
Osaksi ne juontuvat aine-energian rakenteellisesta jakaantumisesta
superuniversumeiksi ja osaksi ne aiheutuvat Paratiisin vahvuudenorganisoijien
älyperäisestä ja tarkoituksellisesta toiminnasta.
Paikallisuniversumeja
on sitä tiiviimmässä mitä lähemmäksi Havonaa ne tulevat; kehiä on
lukumääräisesti enemmän, ja ilmenee lisääntyvää päällekkäisyyttä ja
kerroksisuutta. Mutta mitä kauempana ikuisesta keskuksesta ollaan, sitä
harvemmassa järjestelmät, kerrokset, kehät ja universumit ovat.
[169]
UNIVERSUMIEN ESIVANHEMMAT
Vaikka luomistyö
ja maailmankaikkeuden organisointi iäti pysyykin Infiniittisten Luojien ja
heidän kumppaniensa valvonnassa, samalla koko ilmiö etenee säädettyä tekniikkaa
noudattaen ja sopusoinnussa vahvuutta, energiaa ja ainetta koskevien
gravitaatiolakien kanssa. Mutta jotakin salaperäistä liittyy avaruuden
universaaliseen vahvuusvaraukseen; ymmärrämme mainiosti, miten aineelliset
luomukset on organisoitu ultimatonisesta tasosta eteenpäin, mutta emme täysin
käsitä, mikä on ultimatonien kosminen esihistoria. Olemme varmoja siitä, että
nämä esivaiheiset vahvuudet ovat peräisin Paratiisista, sillä iäti ne kiertävät
läpäistyä avaruutta Paratiisin täsmällisiä, jättiläismäisiä ääriviivoja
noudatellen. Vaikka tämä avaruuden vahvuusvaraus, kaiken aineellistumisen
esivaihe, ei reagoikaan Paratiisin gravitaatioon, se reagoi silti aina
ala-Paratiisin läsnäoloon, ja ilmeisesti se on johdettu virtaamaan
ala-Paratiisin keskukseen ja sieltä ulos.
Paratiisin
vahvuudenorganisoijat muuntavat avaruuden voimavarausta alkuvahvuudeksi ja
kehittävät tästä esimateriaalisesta potentiaalista fyysisen todellisuuden
ensivaiheiset ja toisvaiheiset energiailmentymät. Tämän energian saavuttaessa
gravitaatioon reagoivat tasot superuniversumihallintoon kuuluvat voimanohjaajat
ja heidän kumppaninsa astuvat näyttämölle ja aloittavat loputtoman
muokkaustyönsä, jonka tarkoituksena on asettaa ajallisuuden ja avaruuden
universumien moninaiset voiman virtapiirit ja energian kanavat. Näin ilmaantuu
fyysinen materia avaruuteen, ja näin on näyttämö valmiina universumin organisointityön
alkuunpanemiselle.
Tämä energian
segmentointi on ilmiö, jota Nebadonin fyysikot eivät ole koskaan ratkaisseet.
Heidän suurin vaikeutensa tässä suhteessa on siinä, että Paratiisin
vahvuudenorganisoijat ovat melkolailla luoksepääsemättömissä, sillä vaikka
elollisilla voimanohjaajilla onkin pätevyys käsitellä avaruusenergiaa, niillä
ei silti ole vähäisintäkään käsitystä niin taitavasti ja älykkäästi
manipuloimiensa energioiden alkuperästä.
Paratiisin
vahvuudenorganisoijat ovat tähtisumujen alkuunpanijoita. Ne kykenevät oman
avaruusläsnäolonsa ympärille panemaan alulle ne suunnattomat vahvuuden
pyörteet, joita kerran alulle pantuina ei voi koskaan pysäyttää tai rajoittaa
ennen kuin kaiken läpäisevät vahvuudet on pantu liikkeelle universumimaterian
ultimatonisten yksikköjen lopulta tapahtuvan ilmaantumisen aikaansaamiseksi.
Näin ilmaantuvat olemassaolon piiriin kierteis- ja muut tähtisumut, suoraa
alkuperää olevien aurinkojen ja niihin liittyvien erilaisten järjestelmien
emäkehrät. Ulkoavaruudessa on nähtävillä kymmenen erilaista tähtisumujen
muotoa, primaarisen universumikehityksen vaihetta, ja näillä valtavilla
energiakehrillä oli sama alkuperä kuin seitsemän superuniversumin
energiakehrillä.
Tähtisumut ovat
varsin erikokoisia, ja tästä johtuen myös niiden tähti- ja
planeettajälkeläisten lukumäärä ja kokonaismassa ovat sangen erisuuruisia. Eräs
aurinkoja muodostava tähtisumu aivan Orvontonin rajojen pohjoispuolella, mutta
vielä superuniversumin avaruustason sisäpuolella, on tuottanut jo likimain
neljäkymmentätuhatta aurinkoa, ja tämä emäkehrä sinkoaa avaruuteen yhä uusia
aurinkoja, joista useimmat ovat kooltaan omaa aurinkoanne moninkertaisesti
suurempia. Jotkin suuremmista ulkoavaruuden tähtisumuista tuottavat jopa
satamiljoonaa aurinkoa.
Tähtisumut eivät
suoranaisesti liity mihinkään hallinnolliseen yksikköön, niin kuin
piensektoreihin tai paikallisuniversumeihin, vaikka jotkin paikallisuniversumit
onkin organisoitu yhden yksittäisen tähtisumun tuotteista. Jokainen
paikallisuniversumi käsittää tähtisumusuhteista riippumatta täsmälleen yhden
sadastuhannesosan superuniversumin energiavarauksen kokonaismäärästä, sillä
energia ei organisoidu tähtisumuittain -- se jakautuu universaalisesti.
[sivu 170]
Suinkaan kaikki
kierteissumut eivät tuota aurinkoja. Jotkin niistä ovat säilyttäneet
vaikutuspiirissään monia niistä irronneita tähtijälkeläisiään, ja niiden
kierteinen ulkonäkö aiheutuu siitä, että niiden auringot siirtyvät pois
tähtisumuhaarakkeesta suljetussa muodostelmassa, mutta ne palaavat kukin omaa
reittiään. Tämä tekee helpoksi niiden havaitsemisen yhdessä kohdassa, mutta on
vaikeampaa nähdä niitä, kun ne ovat laajalti hajallaan, toisistaan poikkeavilla
paluuradoillaan, kaukana tähtisumun haarakkeesta. Tällä hetkellä Orvontonissa
ei toimi montakaan aurinkoja muodostavaa tähtisumua, vaikka Andromeda, joka on
asutun superuniversumin ulkopuolella, onkin hyvin aktiivinen. Tämä etäinen
tähtisumu on nähtävissä paljain silmin, ja sitä katsellessanne pysähtykää
miettimään, että näkemänne valo lähti noista kaukaisista auringoista miltei
miljoona vuotta sitten.
Linnunradan
muodostava galaksi koostuu valtavasta määrästä entisiä kierteis- ja muita
tähtisumuja, ja monet niistä ovat vieläkin säilyttäneet alkuperäisen hahmonsa.
Mutta monet ovat sisäisten katastrofien ja ulkoisen vetovoiman tuloksena
kuitenkin joutuneet kokemaan sellaista vääntymistä ja sellaista
uudelleenmuokkausta, että ne ovat panneet nämä valtavat kasautumat näyttämään
jättiläismäisiltä hehkuvien aurinkojen valomassoilta, jollainen on esimerkiksi
Magellanin pilvi. Tähtirykelmien pallomainen tyyppi on vallitsevana Orvontonin
ulkorajojen läheisyydessä.
Orvontonin suuria tähtipilviä tulisi pitää yksittäisinä
materiakasautumina. Tällaiset kasautumat ovat verrattavissa niihin erillisiin
tähtisumuihin, jollaisia on havaittavissa Linnunradan galaksin ulkopuolisilla
alueilla. Monet niin kutsutuista avaruuden tähtipilvistä koostuvat kuitenkin
vain kaasumaisesta aineesta. Näiden tähtimäisten kaasupilvien
energiapotentiaali on uskomattoman suuri. Ja osan siitä sieppaavat läheiset
auringot, jotka lähettävät sen aurinkosäteilyn muodossa edelleen avaruuteen.
5. TAIVAANKAPPALEIDEN ALKUPERÄ
Pääosa
superuniversumin aurinkoihin ja planeettoihin sisältyvästä massasta on peräisin
tähtisumukehristä; hyvin pieni osa superuniversumin massasta on voimanohjaajien
välittömin toimenpitein organisoitua (sellaista esiintyy arkkitehtonisten
sfäärien konstruktiossa), vaikka vaihteleva määrä materiaa kaiken aikaa saakin
alkunsa avoimessa avaruudessa.
Alkuperänsä
puolesta auringot, planeetat ja muut sfäärit ovat valtaosaltaan sijoitettavissa
johonkin seuraavista kymmenestä ryhmästä:
1. Samankeskiset
supistumarenkaat. Eivät kaikki tähtisumut ole kierteisiä. Moni suunnattoman
suuri tähtisumu sen sijaan, että se halkeaisi kaksoistähtijärjestelmäksi tai
kehittyisi kierteiseksi, alkaakin tiivistyä ja muodostaa moninkertaisia
renkaita. Pitkien ajanjaksojen ajan tällainen tähtisumu näyttää suunnattoman
suurelta keskusauringolta, jota ympäröivät lukuisat, sitä kiertävistä ja
renkailta näyttävistä ainemuodostumista koostuvat, jättiläismäiset pilvet.
2. Sinkoutuneisiin
tähtiin lukeutuvat ne auringot, jotka ovat sinkoutuneet pois hyvin kuumista
kaasuista koostuvista emäkehristä. Ne eivät sinkoudu renkaina, vaan oikealle ja
vasemmalle suuntautuvina jonoina. On myös sellaisia sinkoutuneita tähtiä, jotka
ovat peräisin muista kuin kierteissumuista.
3. Gravitaatioräjähdyksessä
syntyneet planeetat. Kun aurinko syntyy kierteisestä tai juovikkaasta
tähtisumusta, ei ole harvinaista, että se sinkoutuu siitä melkoisen välimatkan
päähän. Tällainen aurinko on miltei kokonaan kaasumainen, ja kunhan se on
jonkin verran jäähtynyt ja tiivistynyt, se saattaa myöhemmin kiertyä jonkin
valtavan ainemassan -- jättiläisauringon tai avaruuden pimeän saarekkeen --
lähelle. Tällainen lähestyminen saattaa kuitenkin jäädä sen verran etäiseksi,
ettei seurauksena ole yhteentörmäystä, mutta kuitenkin kyllin läheiseksi, jotta
suuremman kappaleen vetovoima voi pienemmässä kappaleessa panna alulle
vuorovesi-ilmiön kaltaiset kouristukset. Näin alkaa sarja vuorovesi-ilmiön
kaltaisia mullistuksia, jotka ovat samanaikaisia kouristelevan auringon
vastakkaisilla puolilla. Suurimmillaan
[sivu 171]
nämä räjähtävät
purkaukset tuottavat sarjan vaihtelevankokoisia ainekasautumia, jotka saattavat
sinkoutua purkautuvan auringon gravitaatiokentän paluupisteen ulkopuolelle, ja
nämä vakiintuvat sitten omille radoilleen, kiertämään jompaakumpaa tähän
episodiin osallistuvaa taivaankappaletta. Myöhemmin tapahtuu, että suuremmat
ainekasautumat yhdistyvät ja vetävät asteittain pienemmät kappaleet itseensä.
Tämä on tapa, jolla monet pienempien järjestelmien kiinteät planeetat syntyvät.
Aurinkokuntanne syntymä oli nimenomaan tällainen.
4. Keskipakoiset
planeettatyttäret. Kun suunnattoman suuret auringot ovat tietyissä
kehitysvaiheissaan, ja jos niiden pyörimisvauhti kiihtyy huomattavasti, ne
alkavat singota suuria määriä omaa ainettaan, joka saattaa sittemmin kerääntyä
yhteen muodostaakseen pieniä maailmoja, jotka jatkavat kiertoaan emäauringon
ympäri.
5.
Gravitaatiovajauksen aiheuttamat sfäärit. Sille, miten suuri yksittäinen
tähti voi olla, on olemassa kriittinen raja. Kun jokin aurinko saavuttaa tämän
rajan, se on tuomittu hajoamaan, ellei se hidasta pyörimisnopeuttaan. Tapahtuu
auringon fissio, jakautuminen, ja uusi tätä lajia oleva kaksoistähti syntyy.
Tämän jättiläismäisen hajoamisen sivutuotteena saattaa sittemmin muodostua
suuri joukko pikkuplaneettoja.
6. Supistumatähdet.
Suurin ulkoplaneetta vetää pienemmissä järjestelmissä toisinaan
naapurimaailmat itseensä, kun lähellä aurinkoa olevat planeetat taas aloittavat
loppusyöksynsä. Aurinkokuntanne tapauksessa tällainen loppu merkitsisi sitä,
että aurinko imaisisi itseensä neljä sisempää planeettaa, samalla kun suurin
planeetta, Jupiter, jäljelle jääneet maailmat siepatessaan laajenisi suuresti.
Aurinkokunnan tämänkaltainen loppu johtaisi kahden toisiaan lähellä olevan
mutta erilaisen auringon muodostumiseen, mikä on eräs kaksoistähtien
muotoutumistyyppi. Tällaiset katastrofit ovat epätavallisia muualla kuin
superuniversumien tähtikasautumien ulkoreunalla.
7. Kumulatiiviset
sfäärit. Avaruudessa kiertelevästä suuresta materiamäärästä saattaa
vähitellen kerääntyä pieniä planeettoja. Ne kasvavat siitä, että niihin kertyy
ainetta meteoreista ja pienemmistä yhteentörmäyksistä. Tietyissä avaruuden
sektoreissa vallitsevat olosuhteet suosivat tämänmuotoista planeettojen syntyä.
Monen asutetun maailman syntyhistoria on ollut juuri tällainen.
Jotkin tiiviistä
pimeistä saarekkeista ovat välitön seuraus avaruudessa olevista muuntuvan
energian keräytymistä. Pimeiden saarekkeiden toinen ryhmä on syntynyt siitä,
että avaruudessa kiertelevät valtavat kylmät ainesmassat, jotka koostuvat
pelkistä sirusista ja meteoreista, ovat kerääntyneet yhteen. Tämänkaltaiset
materiakeräytymät eivät ole koskaan kuumia, ja muutoin kuin tiheyden osalta ne
ovat koostumukseltaan hyvin paljon Urantian kaltaisia.
8. Loppuun
palaneet auringot. Jotkin avaruuden pimeistä saarekkeista ovat loppuun
palaneita, yksinäisiä aurinkoja. Ne ovat säteilleet kaiken sisältämänsä
avaruusenergian. Järjestyneet materiayksiköt lähenevät täysimääräisen tiheyden
tilaa, tosiasiallista täyttä tiiviyttä. Ja tarvitaan aikakausi aikakauden
perään, jotta tällaiset valtavat, hyvin tiiviit ainesmassat varautuisivat
uudelleen avaruuden voimavirroista ja näin yhteentörmäyksen tai jonkin muun
yhtä elvyttävän kosmisen tapahtuman seurauksena valmistuisivat
universumitoiminnan uusia syklejä varten.
9. Yhteentörmäyksissä
syntyneet sfäärit. Alueilla, joilla tähtirykelmät ovat tiheässä,
yhteentörmäykset ovat tavallisia. Tällaista astronomista uudelleenjärjestelyä
seuraa suunnattomia energiamuutoksia ja aineen transmutaatioita. Erityisen
suurivaikutuksisia ovat törmäykset, joissa osallisina on kuolleita aurinkoja,
sikäli että ne luovat laajaulotteisia energiavirtauksia. Törmäyksessä syntyvä
murske on useinkin aineellisena ytimenä kuolevaisten olentojen asuttamiseen
soveltuvien planetaaristen kappaleiden sittemmin tapahtuvaan muotoutumiseen.
[sivu 172]
10. Arkkitehtoniset
maailmat. Kysymyksessä ovat ne maailmat, jotka on rakennettu suunnitelmien
ja yksityiskohtaisten ohjeiden mukaan jotakin erityistarkoitusta varten.
Tällaisia ovat muiden muassa Salvington, paikallisuniversuminne päämaja, ja
Uversa, superuniversumimme hallituksen sijaintipaikka.
Lisäksi on olemassa lukuisia muita menetelmiä aurinkojen
kehittämiseksi ja planeettojen erottamiseksi, mutta edellä mainitut
menettelytavat kertovat jotakin metodeista, joilla tähtijärjestelmien ja
planeettaperheiden laaja enemmistö on saatettu olevaiseksi. Jos ryhtyisi
kuvailemaan kaikkia niitä erilaisia menetelmiä, jotka tulevat kysymykseen
tähtien muodonmuutoksissa ja planeettojen kehittymisessä, tarvittaisiin siihen
kuvaus lähes sadasta aurinkojen muodostamis- ja planeettojen
aikaansaamistavasta. Tarkoissa taivaitten tutkimuksissanne tutkijanne
havaitsevat ilmiöitä, joissa näkyvät kaikki mainitut tähtievoluution muodot,
mutta perin harvoin he löytävät todisteita asuttuina planeettoina palvelevien
pienten ja valottomien ainekertymien muotoutumisesta, laajojen materiaalisten
luomusten kaikkein tärkeimmistä osasista.
Alkuperään
katsomatta avaruuden erilaiset sfäärit ovat sijoitettavissa seuraaviin
pääluokkiin:
1. Auringot -- avaruuden tähdet.
2. Avaruuden pimeät saarekkeet.
3. Vähäisemmät taivaankappaleet -- komeetat, meteorit ja pikkuplaneetat.
4. Planeetat, asutut maailmat mukaan luettuina.
5. Arkkitehtoniset sfäärit -- toimeksiannon
mukaan tehdyt maailmat.
Arkkitehtonisia sfäärejä lukuun ottamatta
kaikilla taivaankappaleilla on ollut kehityksellinen alkuperä, kehityksellinen
siinä mielessä, ettei niitä ole saatettu olevaisiksi Jumaluuden käskystä;
evolutionaarisia siinä mielessä, että Jumalan luomisteot ovat tulleet julki
ajallis-avaruudellisen tekniikan avulla, Jumaluuden lukuisten luotujen ja
olevaistettujen älyllisten olentojen toiminnan kautta.
Auringot. Kysymys on avaruuden tähdistä kaikissa olemassaolonsa eri vaiheissa. Jotkin ovat yksinäisiä, kehittyviä avaruusjärjestelmiä; toiset ovat kaksoistähtiä, supistuvia tai häviäviä planeettajärjestelmiä. Avaruuden tähdet esiintyvät peräti tuhannessa erilaisessa vaiheessa ja asteessa. Teille ovat tuttuja auringot, jotka säteilevät valoa yhdessä lämmön kanssa, mutta on olemassa myös aurinkoja, jotka loistavat lämmötöntä valoa.
Ne biljoonat ja taas biljoonat vuodet, jotka tavallinen aurinko säteilee keskeytyksettä lämpöä ja valoa, kuvaavat hyvin sitä valtavaa energiamäärää, joka sisältyy jokaiseen materiayksikköön. Näihin fyysisen aineen näkymättömiin partikkeleihin sitoutunut aktuaalinen energiamäärä on lähes mielikuvituksellinen. Ja tämä energia vapautuu lähes kokonaan valoksi muuttuneena hehkuvien aurinkojen sisällä vallitsevan suunnattoman lämpöpuristuksen ja siihen liittyvien energiatoimintojen kohteeksi joutuessaan. Muut olosuhteet aiheuttavat lisäksi sen, että nämä auringot kykenevät muuntamaan ja lähettämään edelleen paljon siitä avaruuden energiasta, joka joutuu niiden tielle niiden kulkiessa vakiintuneita ratojaan. Aurinkodynamot vetävät itseensä ja jakavat sittemmin eteenpäin monia fyysisen energian vaiheita ja kaikkia materian muotoja. Toimiessaan automaattisina voiman valvonta-asemina auringot palvelevat näin paikallisina energian kiertokulun kiihdyttiminä.
Orvontonin superuniversumia valaisee ja
lämmittää yli kymmenenbiljoonaa liekehtivää aurinkoa. Nämä auringot ovat
havaittavissanne olevan astronomisen järjestelmän tähdet. Yli kaksibiljoonaa
niistä on liian etäistä ja liian pientä tullakseen koskaan Urantialta
havaituiksi.
[sivu 173]
Mutta niin monta
lasillista kuin maailmanne valtamerissä on vettä niin monta aurinkoa on
kokonaisuniversumissa.
Avaruuden
pimeät saarekkeet. Nämä ovat niitä kuolleita aurinkoja ja muita suuria materiakertymiä, jotka
ovat valottomia ja lämmöttömiä. Pimeillä saarekkeilla on toisinaan suunnaton
massa, ja niillä on voimakas vaikutus universumin tasapainoon ja energian
manipulointiin. Joidenkin tällaisten valtavien massojen tiheys on lähes
uskomaton. Ja tämä suuri massan keskittyminen tekee mahdolliseksi näiden
pimeiden saarekkeiden toimia voimakkaina tasapainopyörinä, jotka pitävät
naapurustossa olevia suuriakin järjestelmiä tehokkaassa otteessaan. Monissa
konstellaatioissa ne pitävät yllä gravitaatiovoimatasapainoa. Monet fyysiset
järjestelmät, jotka muutoin ajautuisivat nopeasti tuhoon lähistöllä oleviin
aurinkoihin syöksymällä, pysyvät turvallisesti näiden suojelevien pimeitten
saarekkeitten vetovoiman otteessa. Juuri sen vuoksi, että ne toimivat tällä
tavalla, kykenemme määrittelemään niiden tarkan sijainnin. Olemme mitanneet
valaisevien taivaankappaleiden gravitaatiovoiman ja voimme sen vuoksi laskea
avaruuden pimeiden saarekkeiden täsmällisen koon ja sijainnin, saarekkeiden,
jotka toimivat sangen tehokkaasti pitääkseen tietyn systeemin vakaasti
radallaan.
Avaruuden
vähäisemmät kappaleet. Avaruudessa kiertelevät ja kehittyvät meteorit ja muut
pienet materiapartikkelit merkitsevät suunnatonta energian ja aineellisen
substanssin kertymää.
Monet komeetat
ovat aurinkojen emäkehristä irronneita vakiintumattomia ja villeinä kulkevia
jälkeläisiä. Ne joutuvat vähitellen keskisen, hallitsevan auringon kontrolliin.
Komeetoilla on myös lukuisia muita alkulähteitä. Komeetan pyrstö suuntautuu aina
poispäin sitä puoleensa vetävästä kappaleesta tai auringosta, mikä johtuu sen
suuresti laajentuneiden kaasujen sähköisestä reaktiosta sekä auringosta
virtaavien valon ja muiden energioiden tosiasiallisesta paineesta. Tämä ilmiö
onkin yksi positiivinen todiste valon ja siihen liittyvien energioiden
reaalisuudesta; se osoittaa, että valolla on paino. Valo on reaalinen
substanssi, se ei ole vain hypoteettisen eetterin aaltoja.
Planeetat. Nämä ovat niitä
suurempia materiakasautumia, jotka kulkevat radallaan auringon tai jonkin muun
taivaankappaleen ympäri. Kokonsa puolesta ne vaihtelevat pikkuplaneetoista
suunnattoman suuriin kaasumaisiin, nestemäisiin tai kiinteisiin sfääreihin.
Sellaiset kylmät maailmat, jotka ovat rakentuneet avaruudessa ajelehtivan materiaalin
yhteenkertymistä, ovat älyllisten asukkaiden asuinsijoina monia muita
planeettoja ihanteellisempia, aina milloin ne sattuvat olemaan sopivassa
suhteessa lähellä olevaan aurinkoon. Kuolleet auringot eivät yleensä sovellu
elämän ylläpitämiseen. Tavallisesti ne ovat liian kaukana elävästä, hehkuvasta
auringosta, ja sitä paitsi ne ovat aivan liian massiivisia; painovoima on
niiden pinnalla suunnaton.
Teidän
superuniversumissanne ei edes yksi kylmä planeetta neljästäkymmenestä kelpaa
kaltaistenne olentojen asuttamiseen. Korkeamman elämänmuodon tyyssijoiksi
sopimattomia ovat tietenkin myös hirvittävän kuumat auringot ja kaukana
auringosta olevat jääkylmät maailmat. Aurinkokunnassanne on nykyisellään vain
kolme elämän ylläpitämiseen soveltuvaa planeettaa. Urantia on kokonsa,
tiheytensä ja sijaintinsa puolesta sekä monissa muissakin suhteissa
ihmisasutuksen kannalta ihanteellinen.
Fyysisen
energian käyttäytymistä koskevat lait ovat pohjimmiltaan universaalisia, mutta
paikallisesti vaikuttavilla tekijöillä on paljon tekemistä niiden fyysisten
olojen kanssa, jotka yksittäisillä planeetoilla ja paikallisjärjestelmissä
vallitsevat. Avaruuden lukemattomille maailmoille on ominaista luodun
elollisuuden ja muiden elollisten ilmentymien miltei loputon erilaisuus. Samaan
järjestelmään kuuluvan ryhmän maailmoilla on kuitenkin tiettyjä yhtymäkohtia,
samalla kun on myös olemassa älyllisen elollisuuden universumikohtainen malli.
Samaan fyysiseen virtapiiriin kuuluvien ja universumien loputtomalla kehällä
lähellä toisiaan olevien planeettajärjestelmien välillä on fyysisiä
sukulaisuussuhteita.
[sivu 174]
Johtaessaan
hallintoaan omaan avaruuslohkoonsa kuuluvien evolutionaaristen universumien
likimääräisestä keskustasta kukin superuniversumihallitus pitää hallussaan
maailmaa, joka on tehty toimeksiannon mukaan ja jonka väestö koostuu kyseiselle
sfäärille valtakirjan saaneista persoonallisuuksista. Nämä päämajamaailmat ovat
arkkitehtonisia sfäärejä, taivaankappaleita, jotka on niiden erikoistarkoitusta
ajatellen vartavasten rakennettu. Samalla kun nämä sfäärit saavat osansa
lähellä sijaitsevien aurinkojen valosta, niillä on myös muista riippumaton
valaistuksensa ja lämmityksensä. Niillä jokaisella on aurinko, joka säteilee
lämmötöntä valoa samalla tavoin kuin Paratiisin satelliitit. Samalla ne saavat
lämpöä siitä, että heti sfäärin pinnan alla kulkee tiettyjä energiavirtoja.
Nämä päämajamaailmat kuuluvat johonkin oman superuniversuminsa astronomisen
keskustan lähellä olevaan suurempaan järjestelmään.
Ajanlasku
vakioidaan superuniversumien päämajoissa. Orvontonin superuniversumin
standardipäivä vastaa pituudeltaan miltei kolmeakymmentä Urantian ajanlaskun
mukaista päivää, ja Orvontonin vuosi on sadan standardipäivän mittainen. Tämä
Uversan vuosi on standardina seitsemännessä superuniversumissa, ja se on
kaksikymmentäkaksi minuuttia lyhyempi kuin Urantian ajanlaskun mukainen
kolmetuhatta päivää, noin kahdeksan ja yksi viidesosa teidän vuottanne.
Seitsemän
superuniversumin päämajamaailmat saavat osansa Paratiisin, täydellisen
keskusesikuvansa, olemuksesta ja suurenmoisuudesta. Todellisuudessa kaikki
päämajamaailmat ovat paratiisillisia. Ne ovat toden totta taivaallisia
asuinsijoja, ja niiden aineellinen koko, morontiaalinen kauneus ja hengellinen
kirkkaus vain lisääntyvät edettäessä Jerusemista Keskussaarelle. Ja myös näiden
päämajamaailmojen kaikki satelliitit ovat arkkitehtonisia sfäärejä.
Eri
päämajamaailmat on varustettu aineellisen ja hengellisen luomistyön kaikin
vaihein. Kaikenlaatuiset aineelliset, morontiaaliset ja hengelliset olennot
ovat kotonaan näissä universumien tapaamispaikkamaailmoissa. Kun kuolevaiset
luodut kulkevat universumia ylöspäin ja siirtyvät aineellisista hengellisiin
maailmoihin, he eivät koskaan lakkaa arvostamasta olemassaolonsa aikaisempia
tasoja ja iloitsemasta niistä.
Jerusemiin, paikallisjärjestelmänne
Satanian päämajaan, kuuluu seitsemän siirtymäkulttuurin maailmaa, joista
jokaista kiertää seitsemän satelliittia. Näihin kuuluvat myös
morontiaviivytyksen seitsemän mansiomaailmaa, jotka ovat ihmisen ensimmäinen
kuolemanjälkeinen asuinpaikka. Sanaa "taivas" on Urantialla toisinaan
käytetty tarkoitettaessa näitä seitsemää mansiomaailmaa niin, että ensimmäistä
mansiomaailmaa nimitetään ensimmäiseksi taivaaksi, ja niin edelleen aina
seitsemänteen asti.
Edentiaan, konstellaationne
Norlatiadekin päämajaan, kuuluvat sen seitsemänkymmentä sosiaalistamiseen ja
koulutukseen omistautuvaa satelliittia, joilla taivaaseennousijat oleskelevat
saatuaan päätökseen persoonallisuuden kaikkien voimien liikkeellepanoa,
yhdistämistä ja todellistamista koskevat Jerusemin ohjelmansa.
Salvingtonia, paikallisuniversuminne
Nebadonin pääkaupunkia, ympäröi kymmenen yliopistosikermää, joista jokaiseen
kuuluu neljäkymmentäyhdeksän sfääriä. Konstellaatiossa tapahtuvan ihmisen
sosiaalistamisen jälkeen hänet hengellistetään Salvingtonissa.
Uminor
kolmatta, piensektorinne Ensan päämajaa, ympäröi seitsemän sfääriä, jotka on
omistettu taivaaseennousijan elämän fyysisten puolien korkeammille opinnoille.
Umajor
viidettä, suursektorinne Splandonin päämajaa, ympäröi seitsemänkymmentä sfääriä,
jotka omistautuvat superuniversumin älyllisen harjaannuksen edistämiseen.
[sivu 175]
Uversaa, superuniversuminne
Orvontonin päämajaa, ympäröi välittömästi seitsemän korkeampaa yliopistoa,
jotka huolehtivat taivaaseen nousevien tahdollisten olentojen edistyneestä
hengellisestä koulutuksesta. Jokainen näistä ihmeellisten sfäärien seitsemästä
sikermästä koostuu seitsemästäkymmenestä erikoistuneesta maailmasta. Ja niistä
jokainen sisältää tuhansia ja taas tuhansia täydellisiä laitoksia ja
organisaatioita, jotka omistautuvat universumikoulutukseen ja hengenviljelyyn.
Näissä laitoksissa ajallisuudesta tulevat pyhiinvaeltajat koulutetaan ja tutkitaan
uudelleen valmistuksena heidän pitkää Havonan-lentoaan varten. Ajallisuudesta
saapuvat pyhiinvaeltajat otetaan aina vastaan näissä toisiinsa liittyvissä
maailmoissa, mutta eteenpäin matkaavat loppututkinnon suorittaneet lähetetään
aina Havonan-matkalleen suoraan Uversan rannoilta.
Uversa on likimain biljoonan asutun tai
asuinkelpoisen maailman hengellinen ja hallinnollinen päämaja. Orvontonin
pääkaupungin loisto, suurenmoisuus ja täydellisyys ylittävät
ajallis-avaruudellisten luomusten kaikki ihmeet.
Mikäli kaikki
suunnitelmissa mukana olevat paikallisuniversumit rakennusosineen olisivat jo
olemassa, seitsemässä superuniversumissa olisi aavistuksen verran alle
viisisataamiljardia arkkitehtonista maailmaa.
8. ENERGIAN KONTROLLI JA SÄÄTELY
Superuniversumien päämajasfäärit on niin konstruoitu, että ne kykenevät toimimaan tehokkaina voiman ja energian säätelijöinä eri sektoreilleen; ne toimivat kohtiopisteinä energian suuntaamiseksi omille rakennusosilleen, paikallisuniversumeille. Niillä on voimakas vaikutus organisoidun avaruuden läpi kiertävien fyysisten energioiden tasapainoon ja valvontaan.
Säätelytoimia suorittavat myös
superuniversumien voimakeskukset ja fyysiset valvojat, nuo elolliset ja
puolielolliset älylliset entiteetit, jotka on asetettu tätä nimenomaista
tarkoitusta varten. Näitä voimakeskuksia ja valvojia on vaikea ymmärtää; niiden
alemmat luokat eivät ole tahdollisia, niillä ei ole tahtoa, ne eivät tee
valintoja, niiden toiminnat ovat varsin älykkäitä, mutta ilmeisesti automaattisia
ja niiden perin erikoistuneeseen konstituutioon luontaisesti kuuluvia.
Superuniversumien voimakeskukset ja fyysiset valvojat ottavat haltuunsa
gravitan piiriin kuuluvien kolmenkymmenen energiajärjestelmän johtamisen ja
osittaisen valvonnan. Uversan voimakeskusten hoitamat fyysisen energian
virtapiirit tarvitsevat vähän yli 968 miljoonaa vuotta tehdäkseen täyden
kierroksen superuniversumin ympäri.
Kehittyvällä energialla on substanssi; sillä on paino, vaikka paino aina onkin suhteellinen ja riippuu pyörimisnopeudesta, massasta ja antigravitaatiosta. Materian massa pyrkii hidastamaan energian nopeutta. Energian missä tahansa tavattava nopeus edustaa lähtötason nopeutta vähennettynä siirtomatkalla kohdatun massan aiheuttamalla hidastumisella ja lisättynä superuniversumin elävien energianvalvojien säätelytoimilla ja lähistöllä olevien, hyvin kuumien tai voimakkaasti varautuneiden kappaleiden fyysisellä vaikutuksella.
Universaalinen järjestelmä tasapainon ylläpitämiseksi aineen ja energian välillä edellyttää ainaista vähäisempien materiaalisten yksikköjen muodostamista ja purkamista. Universumin Voimanohjaajilla on kyky tiivistää ja pidättää tai laajentaa ja vapauttaa eriasteisia energiamääriä.
Mikäli hidastavan vaikutuksen annettaisiin
jatkua riittävän kauan, gravitaatio muuttaisi lopulta kaiken energian aineeksi,
ellei olisi olemassa kahta tekijää: Sellaisen estävät ensinnäkin
energianvalvojien painovoiman kumoavat vaikutukset, ja toiseksi se estyy siksi,
että järjestynyt materia pyrkii hajaantumaan tietyissä olosuhteissa, jollaisia
esiintyy hyvin kuumissa tähdissä ja avaruuden tietyissä erityisolosuhteissa.
Tällaiset olosuhteet vallitsevat suuresti energisoituneiden, tiivistynyttä
materiaa olevien, kylmien kappaleiden läheisyydessä.
[sivu 176]
Kun massaa kerääntyy liikaa ja kun se uhkaa syrjäyttää energian, kun se uhkaa tyhjentää fyysiset voiman virtapiirit, niin fyysiset valvojat puuttuvat tilanteeseen, mikäli gravitaation oma taipumus energian ylimaterialisointiin ei kumoudu sillä, että avaruuden kuolleitten jättiläisten välillä sattuu yhteentörmäys, joka hajottaa gravitaation aikaansaamat kumulatiiviset kertymät yhdessä hetkessä ja täydelleen. Näissä törmäyksissä suunnattomat materiamassat muuttuvat yht'äkkiä energian harvinaisimmaksi muodoksi, ja kamppailu universaalisesta tasapainosta alkaa alusta. Lopulta suuremmat fyysiset järjestelmät stabilisoituvat, muuttuvat fyysisesti vakaiksi ja kääntyvät superuniversumien tasapainossa oleville ja vakiintuneille kehille. Tällaisissa vakiintuneissa järjestelmissä ei tämän tapahtuman jälkeen esiinny enää yhteentörmäyksiä eikä muita tuhoisia katastrofeja.
Energiaylijäämän aikana sattuu voimahäiriöitä ja lämmön vaihteluja, joihin liittyy sähköisiä ilmiöitä. Energiavajeen aikana lisääntyvät materian pyrkimykset kerääntymiseen, tiivistymiseen ja kontrollista vapautumiseen niissä kehissä, joiden tasapaino on hyvin herkkä. Tämän seurauksena on vuorovesi-ilmiön kaltaisia tai yhteentörmäyksellisiä sopeutumisilmiöitä, jotka palauttavat virtaavan energian ja konkreettisemmaksi stabilisoituneen materian välille nopeasti tasapainon. Taivaallisten tähtientutkijoiden eräänä tehtävänä on ennustaa ja muutoinkin ymmärtää hehkuvien aurinkojen ja pimeiden saarekkeiden tämänlaatuisissa tilanteissa tapahtuvaa todennäköistä käyttäytymistä.
Pystymme osoittamaan useimmat universumin tasapainoa koskevat lait ja esittämään ennakkoarvion paljosta, mikä koskee universumin stabiliteettia. Ennusteemme ovat käytännössä luotettavia, mutta kohtaamme aina tiettyjä vahvuuksia, jotka eivät tuntemiimme energian valvontaa ja aineen käyttäytymistä koskeviin lakeihin täysin sovi. Kaikkien fyysisten ilmiöitten ennustettavuus käy sitä vaikeammaksi, mitä kauemmaksi etenemme Paratiisista universumien suuntaan. Ohittaessamme Paratiisin Hallitsijoiden henkilökohtaisen hallintoalueen rajat tunnemme itsemme entistäkin kyvyttömämmiksi tekemään laskelmia sellaisten standardien mukaan, jotka on saatu tekemällä havaintoja pelkästään lähellä sijaitsevien astronomisten järjestelmien fyysisistä ilmiöistä, ja niiden kokemusten mukaan, jotka on hankittu näitä ilmiöitä tarkkailemalla. Elämme seitsemän superuniversumin maailmoissa jo keskellä sellaisia voimatoimintoja ja energian reaktioita, jotka läpäisevät kaikki toimialueemme ja ulottuvat yhtenäisessä tasapainossa edelleen kaikkien ulkoavaruuden alueitten läpi.
Kuta ulommaksi menemme, sitä varmemmin kohtaamme niitä vaihtelevia ja arvaamattomia ilmiöitä, jotka niin erehtymättömästi luonnehtivat Absoluuttien ja kokemuksellisten Jumaluuksien käsittämättömiä läsnäolon osoituksia. Ja näiden ilmiöiden täytyy olla ilmaus jostakin kaikkea olevaista koskevasta universaalisesta ylivalvonnasta.
Orvontonin superuniversumi on nyt näennäisesti kulumassa
loppuun. Ulkouniversumit näyttävät olevan virittäytymässä ennennäkemättömiin tulevaisuuden
toimintoihin. Havonan keskusuniversumi on ikuisesti vakaa. Gravitaatio ja
lämmöttömyys (kylmyys) organisoivat aineen ja pitävät sen koossa; lämpö ja
antigravitaatio hajottavat aineen ja levittävät energiaa. Elävät voimanohjaajat
ja vahvuudenorganisoijat ovat sen erityiskontrollin ja älyperäisen ohjauksen
salaisuus, joka kuuluu universumien muodostamisen, purkamisen ja
uudelleenmuodostamisen loputtomiin metamorfooseihin. Tähtisumuja voi hajaantua,
aurinkoja voi palaa loppuun, järjestelmiä voi hävitä ja planeettoja voi
tuhoutua, mutta universumit eivät kulu loppuun.
Paratiisin universaaliset piirit todellakin
läpäisevät seitsemän superuniversumin maailmat. Nämä läsnäolopiirit ovat:
Universaalisen Isän persoonallisuusgravitaatio,
[sivu 177]
Iankaikkisen Pojan hengellinen gravitaatio, Myötätoimijan mieligravitaatio ja ikuisen Saaren aineellinen gravitaatio.
Universaalisten Paratiisin piirien sekä
Absoluuttien ja kokemuksellisten Jumaluuksien läsnäolon osoitusten lisäksi
superuniversumien avaruustasolla toimii vain kaksi energiapiirien jakautumaa
eli voimaeriytymää: superuniversumien piirit ja paikallisuniversumien piirit.
Superuniversumin piirit:
1. Yhdelle Paratiisin Seitsemästä
Valtiashengestä kuuluva yhtenäistävä älyn piiri. Tällainen kosmisen mielen
piiri rajoittuu yhteen yksittäiseen superuniversumiin.
2. Seitsemän Heijastavan Hengen
heijastuspalvelun piiri kussakin superuniversumissa.
3. Salaperäisten Opastajien salaiset piirit,
jotka ovat jollakin tavalla yhteydessä keskenään ja johdettuja Diviningtonin
kautta Universaaliseen Isään Paratiisissa.
4. Iankaikkisen Pojan ja hänen
Paratiisin-Poikiensa keskinäisen kanssakäymisen piiri.
5. Äärettömän Hengen silmänräpäyksellinen
läsnäolo.
6. Paratiisin kaukoviestilähetykset, Havonan
avaruusraportit.
7. Voimakeskusten ja fyysisten valvojien
energiapiirit.
Paikallisuniversumin piirit:
1. Paratiisin-Poikien lahjoittautumisen
henki, lahjoittautumisen kohteena olleiden maailmojen Lohduttaja. Totuuden
Henki, Mikaelin henki Urantialla.
2. Jumalallisten Hoivaajien piiri,
paikallisuniversumin Äiti-Henget, teidän maailmanne Pyhä Henki.
3. Paikallisuniversumin älyllisyydestä
huolehtiva piiri, mukaan luettuna mielenauttajahenkien monin tavoin toimiva
läsnäolo.
Kun paikallisuniversumiin kehittyy
senlaatuinen hengellinen harmonia, että sen yksittäisiä ja yhdistettyjä piirejä
ei voi erottaa superuniversumin piireistä, kun tällainen toiminnallinen
yhdenmukaisuus ja hoivan ykseys todellakin vallitsee, silloin
paikallisuniversumi siirtyy välittömästi valon ja elämän vakiintuneille
piireille, ja siitä tulee samalla kelvollinen pääsemään superluomuksen
täydellistynyttä yhdistymistä edustavan hengellisen liittokunnan jäseneksi.
Päivien Muinaisten neuvostoihin pääsyn, superuniversumin liittokunnan jäseneksi
pääsemisen, edellytykset ovat:
1. Fyysinen vakaus. Paikallisuniversumin
tähtien ja planeettojen tulee olla tasapainossa; välittömien
tähtimetamorfoosien aikakauden pitää olla ohitse. Universumin tulee edetä
selkeää rataa; sen radan täytyy olla turvallisesti ja lopullisesti vakiintunut.
2. Hengellinen uskollisuus. Tilanteen pitää
olla sellainen, että paikallisuniversumin asioita johtava Jumalan
Täysivaltainen Poika tunnustetaan universaalisesti ja hänelle ollaan
universaalisesti uskollisia. Koko paikallisuniversumin yksittäisten
planeettojen, järjestelmien ja konstellaatioiden välille pitää olla muodostunut
harmoninen yhteistyö.
Paikallisuniversumianne ei katsota edes
superuniversumin vakiintuneeseen fyysiseen järjestykseen kuuluvaksi, siitä
puhumattakaan, että se kuuluisi jäsenenä superhallituksen tunnustettuun
hengelliseen perheeseen. Vaikkei Nebadonilla vielä olekaan
[sivu 178]
edustustoa
Uversassa, meitä superuniversumin hallitukseen kuuluvia, lähetetään aika ajoin
sen maailmoihin erityistehtävissä, aivan niin kuin minutkin, joka olen tullut
Urantialle suoraan Uversasta. Annamme kaiken mahdollisen avun johtajillenne ja
hallitsijoillenne, kun he ratkovat vaikeita ongelmiaan; haluamme nähdä
universuminne kelvollisena pääsemään superuniversumiperheen yhdistyneitten
luomakuntien täyteen jäsenyyteen.
10. SUPERUNIVERSUMIEN HALLITSIJAT
Superuniversumien päämajat ovat ajallis-avaruudellisten toimipiirien ylevän hengellisiä hallituskaupunkeja. Superhallinnon toimeenpanevaa haaraa, joka on alkuisin Kolminaisuuden Neuvostoista, johtaa suoraan yksi korkeimman valvonnan Seitsemästä Valtiashengestä, jotka istuvat paratiisillisen vallan valtaistuimilla ja hallinnoivat superuniversumeja Seitsemän Korkeimman Toimeenpanijan kautta. Näiden asemapaikka on Äärettömän Hengen seitsemässä erityismaailmassa, Paratiisin uloimmilla satelliiteilla.
Superuniversumipäämajat ovat Heijastavien
Henkien ja Heijastusavustajien olinpaikkoja. Tästä puolivälissä olevasta
asemapaikasta nämä ihmeelliset olennot harjoittavat valtavia
heijastustoimintojaan, ja näin he palvelevat sekä yläpuolella olevaa
keskusuniversumia että alapuolella olevia paikallisuniversumeja.
Kutakin superuniversumia johtaa kolme Päivien
Muinaista, kolme superhallituksen yhdessä toimivaa päätoimeenpanijaa.
Superuniversumin toimeenpanevan haaran henkilöstö koostuu seitsemästä eri
ryhmästä:
1. Päivien Muinaiset.
2. Viisauden Täydellistäjät.
3. Jumalalliset Neuvonantajat.
4. Universaaliset Sensorit.
5. Voimalliset Sanansaattajat.
6. Korkea-arvoiset.
7. Nimettömät ja Numerottomat.
Kolmea Päivien Muinaista avustaa välittömästi miljardista Viisauden Täydellistäjästä koostuva joukko. Näihin liittyy kolmemiljardia Jumalallista Neuvonantajaa. Jokaisen superuniversumin hallintoon kuuluu miljardi Universaalista Sensoria. Nämä kolme ryhmää ovat Rinnasteisia Kolminaisuuden Persoonallisuuksia, joiden alkuperä juontuu suoraan ja jumalallisesti Paratiisin-Kolminaisuudesta.
Muut kolme luokkaa: Voimalliset Sanansaattajat, Korkea-arvoiset sekä Nimettömät ja Numerottomat, ovat kunnialla kruunattuja ylösnousemuskuolevaisia. Ensimmäiset näihin luokkiin kuuluvista saapuivat ylösnousemusjärjestelmän kautta ja kulkivat Havonan läpi Grandfandan päivinä. Paratiisin saavutettuaan heidät kutsuttiin Lopullisuuden Saavuttajakuntaan, he kävivät Paratiisin-Kolminaisuuden syleilyssä ja sen jälkeen heidät osoitettiin Päivien Muinaisten jaloon palveluun. Luokkana nämä kolme ryhmää tunnetaan Perillepääsyn Kolminaistettuina Poikina, joilla on kaksinainen alkuperä, mutta jotka nyt ovat Kolminaisuuden palveluksessa. Tällä tavoin superuniversumihallituksen toimeenpanevaa haaraa laajennettiin niin, että siihen sisältyvät evolutionaaristen maailmojen kunnialla kruunatut ja täydellistyneet lapset.
Tasavertainen superuniversumineuvosto koostuu
edellä mainituista seitsemästä toimeenpanevasta ryhmästä ja seuraavista
sektoreiden hallitsijoista ja muista alueellisista tarkkailijoista:
[sivu 179]
1. Päivien Täydelliset -- superuniversumin
suursektoreiden hallitsijat.
2. Päivien Äskettäiset -- superuniversumin
piensektoreiden johtajat.
3. Päivien Yhdistyneet -- Paratiisin
neuvonantajat, jotka neuvovat paikallisuniversumien hallitsijoita.
4. Päivien Uskolliset -- Paratiisin
neuvonantajat, jotka neuvovat konstellaatiohallitusten Kaikkein Korkeimpia
hallitsijoita.
5. Kolminaisuuden Opettaja-Pojat, jotka
sattumoisin ovat palvelutehtävissä superuniversumin päämajassa.
6. Päivien Ikuiset, jotka sattumoisin ovat
läsnä superuniversumin päämajassa.
7. Seitsemän Heijastusavustajaa -- seitsemän
Heijastavan Hengen edusmiehet, ja heidän kauttaan, myös Paratiisin Seitsemän
Valtiashengen edustajat.
Heijastusavustajat toimivat myös monien
sellaisten olentoryhmien edustajina, jotka vaikuttavat
superuniversumihallituksissa, mutta jotka nykyisellään -- eri syistä -- eivät
henkilökohtaisessa ominaisuudessaan ole täysin toimivia. Tähän ryhmään
sisältyvät: Korkeimman Olennon kehittyvä superuniversumipersoonallisuusilmentymä,
Korkeimman Kvalifioimattomat Valvojat, Perimmäisen Kvalifioidut Käskynhaltijat,
Majestonin nimeämättömät yhteydenheijastajat sekä Iankaikkisen Pojan
superpersoonalliset henkiedustajat.
Superuniversumien päämajamaailmoissa on miltei aina mahdollista kohdata luotujen olentojen kaikkien ryhmien edustajia. Mahtavat sekonafit ja muut Äärettömän Hengen laajan perheen jäsenet suorittavat superuniversumien rutiininomaiset työt. Superuniversumien hallinnon, valvonnan, huolenpidon ja toimeenpanevan oikeudenkäytön ihmeteltävien ja ihailtavien keskusten työskentelyssä ovat mukana maailmankaikkeuden jokaisen elollisuutta edustavan sfäärin älylliset olennot, jotka kohtaavat toisensa tuloksellisessa palvelussa, viisaassa hallintotyössä, rakastavassa huolenpidossa ja oikeudenmukaisen tuomiovallan käytössä.
Superuniversumit
eivät ylläpidä minkäänlaista suurlähettiläiden edustustojärjestelmää; ne ovat
täysin toisistaan eristettyjä. Ne tietävät toistensa asioista vain Seitsemän
Valtiashengen ylläpitämän, Paratiisissa olevan selvittelykeskuksen kautta.
Niiden hallitsijat työskentelevät jumalallista viisautta ilmentävissä
neuvostoissa omien superuniversumiensa hyväksi siitä riippumatta, mitä
universaalisen luomistuloksen muilla lohkoilla mahdollisesti tapahtuu. Tämä
superuniversumien eristyneisyys pysyy voimassa kunnes saavutetaan niiden
koordinoituminen siten, että kehittyvän kokemuksellisen Korkeimman Olennon
persoonallisuussuvereenisuus on täydellisemmin todellistunut.
11. NEUVOTTELEVA EDUSTAJAKOKOUS
Juuri Uversan kaltaisissa maailmoissa kohtaavat kasvoista kasvoihin olennot, jotka edustavat täydellisyyden itsevaltiutta ja kehityksen demokratiaa. Superhallituksen toimeenpaneva haara juontuu täydellisyyden maailmoista; lakiasäätävä haara nousee evolutionaaristen universumien parhaimmistosta.
Superuniversumin neuvotteleva edustajakokous
pitäytyy päämajamaailmaan. Kyseinen lakiasäätävä tai neuvoa-antava neuvosto on
seitsenkamarinen. Jokainen superuniversumin neuvostoihin hyväksytty
paikallisuniversumi valitsee kuhunkin kamariin syntyperäisen edustajansa.
Tällaisten paikallisuniversumien korkeat neuvostot valitsevat nämä edustajat
niiden Orvontonista valmistuneiden ylösnousemuspyhiinvaeltajien joukosta,
[sivu 180]
jotka oleskelevat Uversassa ja joilla on lupa tulla kuljetetuksi Havonaan. Keskimääräinen toimikausi on noin sata vuotta, superuniversumin standardiajan mukaan laskettuna.
En ole koskaan
kuullut, että Orvontonin toimeenpanijoiden ja Uversan kokouksen välillä olisi
esiintynyt erimielisyyttä. Superuniversumimme historiassa tämä neuvotteleva
elin ei vielä koskaan ole antanut suositusta, jota superhallituksen
toimeenpaneva osasto ei olisi hetkeäkään epäröimättä pannut täytäntöön.
Vallalla on aina ollut mitä täydellisin sopusointu ja toiminnallinen
yksimielisyys, mikä kaikki todistaa sen tosiasian puolesta, että
evolutionaariset olennot kykenevät todellisuudessa yltämään täydellistyneen
viisauden korkeuksiin. Se tekee heistä päteviä seurustelemaan täydellistä
alkuperää ja jumalallista olemusta olevien persoonallisuuksien kanssa.
Lakiasäätävien neuvottelukokousten läsnäolo superuniversumipäämajoissa
paljastaa Universaalisen Isän ja hänen Iankaikkisen Poikansa koko laajan
evoluutioajatuksen viisauden ja antaa aavistaa, minkä riemuvoiton se lopulta saavuttaa.
Puhuessamme Uversan hallinnon toimeenpanevasta ja sen neuvottelevasta haarasta saatatte Urantian tiettyjen siviilihallinnon muotojen tarjoaman analogian pohjalta päätellä, että meillä täytyy olla vielä kolmaskin eli oikeudellinen haara, ja niin meillä onkin. Mutta sillä ei ole erillistä henkilöstöä. Oikeusistuimemme rakentuvat seuraavasti: puhetta johtaa tapauksen luonteesta ja vakavuudesta riippuen joko Päivien Muinainen, Viisauden Täydellistäjä tai Jumalallinen Neuvonantaja. Sensorit esittävät ja tulkitsevat todistusaineiston yksilön, planeetan, järjestelmän, konstellaation tahi universumin puolesta tai sitä vastaan. Voimalliset Sanansaattajat, jotka ovat superuniversumihallituksen virallisia tarkkailijoita paikallisuniversumeissa ja -järjestelmissä, vastaavat ajallisuuden lasten ja evolutionaaristen planeettojen puolustuksesta. Korkea-arvoiset tuovat esille korkeamman hallituksen käsiteltävästä asiasta omaksuman kannan. Ja tavallisesti päätöksen muotoilee vaihtelevansuuruinen komissio, johon kuuluu Nimettömiä ja Numerottomia yhtä monta kuin on jäseniä siinä ymmärtäväisten persoonallisuuksien ryhmässä, jonka jäsenet on valittu edustajakokouksen keskuudesta.
Päivien Muinaisten oikeusistuimet ovat korkeita uusintakäsittelyoikeuksia superuniversumin kaikkien osauniversumien hengellistä oikeuskäsittelyä varten. Paikallisuniversumien Täysivaltaiset Pojat ovat omien maailmojensa korkeimpia; he ovat superhallituksen alaisia vain sikäli kuin he vapaaehtoisesti alistavat asioita Päivien Muinaisille saadakseen niiden osalta neuvoja tai niihin ratkaisun. Sanottu ei kuitenkaan koske asioita, joissa on kysymys tahdollisten olentojen elämän lopettamisesta. Päätöksen perustelut ovat lähtöisin paikallisuniversumeista, mutta tuomiot, jotka koskevat tahdollisten olentojen elämän sammuttamista, muotoillaan aina superuniversumin päämajassa, josta käsin ne myös pannaan täytäntöön. Paikallisuniversumien Pojat voivat säätää, että kuolevainen ihminen jää eloon, mutta vain Päivien Muinaiset saavat ryhtyä toimeenpanevaksi tuomariksi asioissa, joissa on kysymys ikuisesta elämästä ja kuolemasta.
Kaikissa asioissa, jotka eivät edellytä oikeudenkäyntiä eli todistusaineiston esittämistä, päätöksen tekevät Päivien Muinaiset tai heidän kumppaninsa, ja nämä ratkaisut ovat aina yksimielisiä, puhummehan nyt täydellisyyttä edustavista neuvostoista. Näiden korkeimpien ja ylivertaisten tuomioistuinten päätöksissä ei esiinny erimielisyyksiä eikä vähemmistömielipiteitä.
Superhallitukset käyttävät muutamia harvoja
poikkeuksia lukuun ottamatta tuomiovaltaa omiin hallintopiireihinsä kuuluvien
kaikkien olevaisten ja olentojen suhteen. Superuniversumin viranomaisten
tekemistä päätöksistä ja ratkaisuista ei voi valittaa mihinkään, sillä ne
edustavat Päivien Muinaisten ja sen Valtiashengen yhteisiä käsityksiä, joka
Paratiisista käsin johtaa asianomaisen superuniversumin kohtaloita.
[sivu 181]
Suursektori käsittää noin kymmenesosan superuniversumia, ja se koostuu sadasta piensektorista, kymmenestätuhannesta paikallisuniversumista ja noin sadastamiljardista asutettavasta maailmasta. Näitä suursektoreita hoitaa kolme Päivien Täydellistä, jotka ovat Korkeimpia Kolminaisuuden Persoonallisuuksia.
Päivien Täydellisten oikeusistuinten kokoonpano on paljolti Päivien Muinaisten oikeusistuinten kaltainen, paitsi että ne eivät esitä hengellisiä tuomioita maailmoistaan. Kyseisten suursektorihallitusten työ kohdistuu pääasiallisesti kaukaisuuksiin ulottuvan luomistuloksen älylliseen statukseen. Suursektorit ottavat käsiteltäväkseen ja käsittelevät, ratkaisevat ja luetteloivat Päivien Muinaisten oikeusistuimille raportoitaviksi kaikki superuniversumin kannalta tärkeät asiat, jotka ovat luonteeltaan rutiininomaisia ja hallinnollisia ja jotka eivät suoranaisesti koske maailmojen hengellistä hallintoa tai Paratiisin Hallitsijoiden laatimien, kuolevaisten ylösnousemusta koskevien suunnitelmien toteutumista. Suursektorin hallituksen henkilöstö ei eroa superuniversumihallituksen henkilöstön kokoonpanosta.
Samoin kuin Uversan suurenmoiset satelliitit
huolehtivat lopullisesta hengellisestä valmennuksestanne Havonaa varten,
samalla tavoin Umajor-viidennen seitsemänkymmentä satelliittia omistautuvat
superuniversumissa tapahtuvaan älylliseen kouluttamiseenne ja kehittämiseenne.
Tänne kerääntyvät yhteen koko Orvontonista ne viisaat olennot, jotka uupumatta
ahertavat valmentaakseen ajallisuuden kuolevaisia edistymään yhä pitemmälle
matkallaan kohti ikuisuuden elämänvaihetta. Enimmältään tämä ylösnousemuskuolevaisten
koulutus tapahtuu seitsemässäkymmenessä opintomaailmassa.
Piensektoreiden hallituksia johtaa kolme Päivien Äskeistä. Heidän hallintonsa pääasiallisena huolena on sektoriin kuuluvien paikallisuniversumien fyysinen kontrolli, yhtenäistäminen, vakauttaminen ja rutiininomainen hallinnon koordinointi. Kuhunkin piensektoriin kuuluu peräti sata paikallisuniversumia, kymmenentuhatta konstellaatiota, miljoona paikallisjärjestelmää ja noin miljardi asutettavaa maailmaa.
Piensektorin päämajamaailmat ovat Fyysisten Päävalvojien suurenmoinen tapaamispaikka. Näitä päämajamaailmoja ympäröi seitsemän opetussfääriä, jotka ovat superuniversumin sisäänpääsykouluja ja universumien universumia koskevan fyysisen ja hallinnollisen tiedon koulutuskeskuksia.
Piensektorihallitusten
hallintomiehet ovat suursektoreiden hallitsijoiden välittömän toimivallan
alaisuudessa. Päivien Äskettäiset vastaanottavat kaikki ne huomioita sisältävät
raportit samoin kuin he koordinoivat kaikki ne suositukset, jotka saapuvat
superuniversumiin paikallisuniversumien päämajasfääreille Kolminaisuutta
edustaviksi tarkkailijoiksi ja neuvonantajiksi sijoitetuilta Päivien
Yhdistyneiltä ja samalla tavalla konstellaatioiden päämajoihin Kaikkein
Korkeimpien neuvostoihin liitetyiltä Päivien Uskollisilta. Kaikki tällaiset
raportit välitetään suursektoreissa oleville Päivien Täydellisille, jotta ne
myöhemmin lähetettäisiin sieltä edelleen Päivien Muinaisten hoveille. Näin
Kolminaisuuden hallitusjärjestelmä ulottuu paikallisuniversumien
konstellaatioista aina superuniversumin päämajaan saakka. Paikallisjärjestelmän
päämajassa ei ole Kolminaisuuden edustajia.
14. SEITSEMÄN SUPERUNIVERSUMIN
TARKOITUKSET
On olemassa seitsemän päätarkoitusta, jotka
ovat paljastumassa seitsemän superuniversumin kehityksessä. Kukin
superuniversumikehityksen päätarkoitus tulee
[sivu 182]
saavuttamaan täysimääräisen julkitulonsa vain yhdessä seitsemästä superuniversumista, ja jokaisella superuniversumilla on tämän vuoksi erityistehtävänsä ja ainutlaatuinen luonteensa.
Orvonton, seitsemäs superuniversumi, se, johon paikallisuniversuminne kuuluu, tunnetaan pääasiassa siitä valtavasta ja tuhlailevasta armontäyteisestä huolenpidosta, joka kohdistuu sen maailmojen kuolevaisiin. Se on saavuttanut mainetta siitä tavasta, jolla oikeus vallitsee, kun sitä lievennetään armolla, sekä siitä, kuinka valta hallitsee silloin, kun sitä säätelee kärsivällisyys, niin että ajallisen vakiintumisen suhteen tehdään auliisti uhrauksia ikuisuudessa tapahtuvan vakautumisen turvaamiseksi. Orvonton on universumin muodossa suoritettu rakkauden ja armon osoitus.
On kuitenkin hyvin vaikeata kuvata käsitystämme Orvontonissa julki tulevan evolutionaarisen tarkoituksen todellisesta luonteesta, mutta sitä on mahdollista hahmotella sanomalla, että tässä superluomuksessa me tunnemme, kuinka kosmisen evoluution kuusi ainutlaatuista tarkoitusta, sellaisina kuin ne ilmenevät kuudessa muussa superluomuksessa, ovat täällä yhdistymässä keskenään kokonaisuutta koskevaksi tarkoitukseksi. Ja tästä syystä olemme toisinaan uumoilleet, että Korkeimman Jumalan kehittynyt ja valmis personoituma on joskus kaukaisessa tulevaisuudessa ja Uversasta käsin hallitseva seitsemää täydellistynyttä universumia siihen mennessä saavuttamansa kaikkivaltiaan suvereenin valtansa koko kokemuksellisella majesteettisuudella.
Niin kuin Orvonton on luonteeltaan
ainutlaatuinen ja määränpäänsä puolesta yksilöllinen, niin on myös jokainen sen
kuudesta superuniversumikumppanista. Melkoinen osa siitä, mitä Orvontonissa
tapahtuu, jää kuitenkin teille salaisuudeksi, ja näistä Orvontonin elämänkulun
paljastamattomista piirteistä monen on määrä saavuttaa täydellisin mahdollinen
julkitulonsa jossakin muussa superuniversumissa. Superuniversumievoluution
seitsemän tarkoitusta vaikuttavat kaikissa seitsemässä superuniversumissa
niiden joka puolella, mutta kukin superluomus on antava täysimääräisimmän
ilmaisun vain yhdelle näistä tarkoituksista. Jotta teille muodostuisi parempi
ymmärrys näistä superuniversumitarkoituksia, pitäisi paljastaa paljon sellaista,
mitä ette ymmärrä, ja sittenkin käsittäisitte vain vähän. Koko tämä kertomus
esittää vain ohitse kiitävän häivähdyksen siitä suunnattoman suuresta
luomuksesta, josta maailmanne ja paikallisjärjestelmänne ovat yksi osa.
Maailmaanne kutsutaan Urantiaksi, ja sen numero on 606 Satanian planeettaryhmässä eli järjestelmässä. Tähän järjestelmään kuuluu nykyisellään 619 asuttua maailmaa, ja lisäksi on yli kaksisataa planeettaa kehittymässä suotuisalla tavalla muodostuakseen jonakin tulevana aikana asutetuiksi maailmoiksi.
Satanialla on päämajamaailma, jonka nimi on Jerusem, ja se on Norlatiadekin konstellaatiossa järjestelmä numero kaksikymmentäneljä. Konstellaationne, Norlatiadek, koostuu sadasta paikallisjärjestelmästä, ja sen päämajamaailmaa kutsutaan Edentiaksi. Norlatiadek on numero seitsemänkymmentä Nebadonin universumissa. Nebadonin paikallisuniversumi koostuu sadasta konstellaatiosta, ja sen pääkaupunki tunnetaan nimellä Salvington. Nebadonin universumi on numero kahdeksankymmentäneljä Ensan piensektorissa.
Ensan piensektori koostuu sadasta paikallisuniversumista, ja sillä on pääkaupunkina Uminor kolmas. Tämä piensektori on numero kolme Splandonin suursektorissa. Splandon koostuu sadasta piensektorista, ja sillä on päämajamaailma, jota kutsutaan Umajor viidenneksi. Se on Orvontonin superuniversumin viides suursektori. Orvonton on suuruniversumin seitsemäs lohko. Näin voitte paikantaa planeettanne universumien universumin organisaatio- ja hallintokaaviossa.
Urantian, oman maailmanne, suuruniversuminumero
on 5.342.482.337.666. Tämä on Uversassa ja Paratiisissa käytetty maailmanne
rekisterinumero, numeronne asutuista maailmoista pidetyssä luettelossa.
Tiedossani on myös fyysisten sfäärien rekisterinumeronne, mutta sen pituus on
niin tavaton, että sillä on kuolevaisen olennon mielelle vain vähän käytännön
merkitystä.
[sivu 183]
Planeettanne on suunnattoman suuren kosmoksen
jäsen; kuulutte jotakuinkin loputtomaan maailmojen perheeseen, mutta sfääriänne
hallitaan juuri niin täsmällisesti ja sitä hoivataan juuri niin rakastavasti
kuin jos se olisi ainoa asuttu maailma koko olemassaolon piirissä.
[Esittänyt
Uversasta lähtöisin oleva Universaalinen Sensori.]